Tulevaisuuden toimintaterapeutin osaamistarpeet mielenterveysongelmien kohtaamisessa: toimintaterapeuttien näkemyksiä
Holma, Alisa; Honkaniemi, Iisa (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060217444
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060217444
Tiivistelmä
Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina ja on puhuttu jopa mielenterveyskriisistä. Toimintaterapeutit kohtaavat työssään ihmisiä, joilla on mielenterveyden ongelmia. Mielenterveyttä käsitellään jo nyt osana toimintaterapian opintoja. Mielenterveysongelmien lisääntymisen vuoksi on kuitenkin tärkeää, että tulevaisuuden toimintaterapeutit osaavat mahdollisimman hyvin vastata mielenterveyskriisin aiheuttamiin haasteisiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista osaamista toimintaterapeuteilla tulisi tulevaisuudessa olla mielenterveydestä. Toimeksiantajana toimi Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapian tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa suosituksia siitä, mitä toimintaterapian uudessa opetussuunnitelmassa olisi hyvä käsitellä mielenterveyteen liittyen.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-kyselyä. Kysely oli suunnattu toimintaterapeuteille ja siinä selvitettiin avoimin kysymyksin toimintaterapeuttien ajatuksia nykyisestä työstään ja toimintaterapian tulevaisuudesta mielenterveystyössä. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tuloksina saatiin seitsemän pääteemaa, jotka kuvaavat tulevaisuuden toimintaterapeutin osaamistarpeita mielenterveysongelmien kohtaamisessa: ymmärrys ilmiöistä ja syistä mielenterveysongelmien taustalla, ymmärrys mielenterveysongelmista ja oireista, toimintaterapian teoreettisten lähestymistapojen osaaminen, arviointiosaaminen, interventiokeinojen osaaminen, yhteistyö- ja konsultaatio-osaaminen sekä vuorovaikutus- ja reflektio-osaaminen.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että tulevaisuuden toimintaterapeutin osaamistarpeet liittyen mielenterveyteen ovat laajat. Vaikka Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapian tutkinto-ohjelmassa käsitelläänkin jo monia tutkimuksessa esille nousseita teemoja, olisi hyvä erityisesti korostaa osaamista mielenterveysongelmista sekä syytekijöistä niiden taustalla, interventio-osaamista ja ennaltaehkäisevän työn merkitystä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista osaamista toimintaterapeuteilla tulisi tulevaisuudessa olla mielenterveydestä. Toimeksiantajana toimi Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapian tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa suosituksia siitä, mitä toimintaterapian uudessa opetussuunnitelmassa olisi hyvä käsitellä mielenterveyteen liittyen.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-kyselyä. Kysely oli suunnattu toimintaterapeuteille ja siinä selvitettiin avoimin kysymyksin toimintaterapeuttien ajatuksia nykyisestä työstään ja toimintaterapian tulevaisuudesta mielenterveystyössä. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tuloksina saatiin seitsemän pääteemaa, jotka kuvaavat tulevaisuuden toimintaterapeutin osaamistarpeita mielenterveysongelmien kohtaamisessa: ymmärrys ilmiöistä ja syistä mielenterveysongelmien taustalla, ymmärrys mielenterveysongelmista ja oireista, toimintaterapian teoreettisten lähestymistapojen osaaminen, arviointiosaaminen, interventiokeinojen osaaminen, yhteistyö- ja konsultaatio-osaaminen sekä vuorovaikutus- ja reflektio-osaaminen.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että tulevaisuuden toimintaterapeutin osaamistarpeet liittyen mielenterveyteen ovat laajat. Vaikka Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapian tutkinto-ohjelmassa käsitelläänkin jo monia tutkimuksessa esille nousseita teemoja, olisi hyvä erityisesti korostaa osaamista mielenterveysongelmista sekä syytekijöistä niiden taustalla, interventio-osaamista ja ennaltaehkäisevän työn merkitystä.