Uuspaperittomaksi : Kun turvapaikanhakijan vastaanottopalvelut lakkaavat, mutta paluu kotimaahan ei ole vaihtoehto

Abstract

Opinnäytteen lähtökohta oli kysymys, mitä yhteiskunta odottaa uuspaperittomaksi jääneen henkilön tekevän tilanteessa, jossa hänen tulisi lainvoimaisen kielteisen päätöksen jälkeen poistua maasta, mutta maasta poistuminen ei ole jostain syystä mahdollista tai henkilö ei halua poistua maasta. Tilanne voi olla myös se, että henkilön kotimaa ei ota maasta poistettavaa vastaan. Uuspaperittomalla vastaanottopalvelut ovat loppuneet ja hänen jatkotilanteensa on auki tai käsittelyssä. Hän on ikään kuin välitilassa ja hänen jatkotilanteensa on auki. Opinnäytteen tavoitteena oli selvittää, mitä palveluja uuspaperittomalla on mahdollisuus käyttää ja mistä palveluita saa. Opinnäytteen tavoitteena oli myös nostaa vaikeasti hahmotettavaa aihetta osaltaan esiin erityisesti Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen näkökulmasta.

Opinnäyte toteutettiin fenomenologis-hermeneuttisesta näkökulmasta hyödyntäen pehmeää sisällön analyysiä. Aineiston keruu suoritettiin strukturoimattomalla avoimella haastattelulla. Haastatteluja oli 11 ja ne suoritettiin tapaamisissa, Teamsissa sekä yhdessä puhelussa. Haastatellut olivat eri tavoin paperittomuuden ja uuspaperittomuuden parissa viranomaistyössä, päättävissä elimissä tai muuten heidän parissaan työskenteleviä henkilöitä tai itse jossain paperittomuuden kaltaisessa tilanteessa olevia tai olleita henkilöitä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, joka pohjautui aineistosta laadittuihin käsitekarttoihin. Käsitekartoilla etsittiin aineistosta termistöä, joka nosti esiin vastauksia tutkimuskysymyksiin.

Tutkimuskysymykseen saadut vastaukset osoittavat, että erilaisia palveluja on olemassa sekä julkisella että kolmannella sektorilla. Palvelut ovat kuitenkin hajanaiset ja niihin päädytään jopa sattumanvaraisesti. Palvelut vaihtelevat suuresti ja epätietoisuus niiden saatavuudesta on yleistä. Uuspaperittoman kohtaamalla viranomaisella on suuri merkitys palveluihin ohjautumisella. Mikään taho ei varsinaisesti koordinoi palveluja yhteiskuntatasolla. Paperittomuuden ja uuspaperittomuuden ympärillä on osaamisvajetta eivätkä palvelut tavoita kaikkia niitä tarvitsevia. Viranomaispelko, poliittinen tahtotila ja nopeaan muuttuvat lait ja säädökset hidastavat ja vaikeuttavat kokonaisuuden hahmottamista sekä kehittämistyötä. Nähtiin kuitenkin, että hyvinvointialueiden myötä on mahdollista kehittää paremmin toimivia järjestelmiä esimerkiksi siksi, että dokumentointia voidaan kehittää yhtenäisemmäksi.

The starting point of the thesis was the question of what society expects a person who has been left undocumented to do in a situation where, after a final negative decision, they should leave the country, but for some reason it is not possible to leave the country, or the person does not want to leave the country. It may also be the case that the person's home country does not accept the person to be removed from the country. For an undocumented or for the new re-undocumented person reception services have ended and their further situation is open or being processed. He or she is, as it were, in an intermediate state and their further situation is open. The aim of the thesis was to find out which services an undocumented person has access to and where to get services. The aim of the thesis was also to raise a topic that is difficult to understand, especially from the perspective of the development and management of the social and health care sector.

The thesis was carried out from a phenomenological-hermeneutic point of view, using soft content analysis. The data collection was carried out through an unstructured open interview. There were 11 interviews, and they were conducted in meetings, via Teams and in one phone call. The interviewees were, in different ways, people working with undocumented or re-undocumented people as authorities, decision-making or otherwise with them, or persons themselves in some situation like undocumented. The data analysis method used was content analysis, which was based on concept maps drawn up from the data. Concept maps were used to search the data for terminology that raised answers to the research question.

The answers to the survey question show that various services exist in both the public and third sectors. However, the services are fragmented and even arrived at randomly. Services vary widely and uncertainty about their availability is widespread. The authority faced by the new paperless is of great importance in referring to services. No one really coordinates services at the social level. There is a skills gap around all kind of undocumented peoples and the services do not reach everyone who needs services. Fear of the authorities, political will and rapidly changing laws and regulations, etc. slow down and complicate the perception of the big picture and development work. However, it was seen that the new welfare area system services will make it possible to develop better-functioning systems, for example, so that documentation can be developed to be more uniform.