Laipanmaan vesiensuojelusuunnitelman päivitys

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää vesiensuojelun mahdollisuuksia Laipanmaan alueella. Alueelle sijoiteltiin mahdollisia vesiensuojelurakenteiden paikkoja vähentämään metsätalouden vesistökuormitusta.

Vesiensuojelulla pyritään ehkäisemään ja vähentämään metsätalouden vesistövaikutuksia. Metsätalouden toimista syntyy humus-, kiintoaines- ja ravinnekuormitusta erityisesti vesistöjen latvavesiin. Metsätaloustoimien huolellisella suunnittelulla merkittävä osa kuormituksen syntymisestä voidaan välttää. Tilanteissa, joissa kuormitus on päässyt syntymään, voidaan kuormitusta lieventää vesiensuojelurakenteilla.

Laipanmaan alue sijaitsee Kangasalan kaupungin ja Pälkäneen kunnan alueella noin 40 kilometrin päässä Tampereen keskustasta itään. Laipanmaan alue on valtaosin mäkistä kivennäismaata, alueella on myös useita metsäojitusalueita. Alueelle tyypillisiä vesireittejä ovat maa-ainekseltaan hienojakoisten notkojen pohjalla kulkevat purot, joiden kautta on ohjattu myös metsäojitusalueiden vesiä. Laipanmaan läpi kulkeva Lammasoja on alueen pääuoma. Opinnäytetyössä suunnitellun vesiensuojeluhankkeen pinta-ala on noin 3000 hehtaaria.

Laipanmaan hankealueelle on sijoiteltavissa 5 pohjapatosarjaa, 5 putkipatoa, yksi pintavalutuskenttä ja ojakohtaisia patoja tai altaita tarpeen mukaan rakenteiden sijoitusalueiden läheisyydessä. Pohjapatosarjoja sijoiteltiin eroosioherkkiin, kovan virtausnopeuden kohteisiin tai kohteisiin, joissa kalojen vaellus on mahdollistettava. Putkipatoja sijoiteltiin metsäojitusalueiden laskuojien alkuun, jotta padottamisesta aiheutuvalle veden tulva-aikaiselle nousulle olisi tilaa ojastossa.

Tässä opinnäytetyössä tuotettiin alueellinen vesiensuojelun yleissuunnitelma. Tarkan kohdekohtaisen työsuunnitelman laatii toteuttaja, jos hanke etenee toteutusvaiheeseen. Työn tilaajana on Suomen metsäkeskus, jonka vesiensuojelusuunnitelmista on otettu mallia tähän opinnäytetyöhön.

In forestry, most of the strain of water system comes from the forest drainage areas. Erosion in drainage ditches and release of the nutrients and humus contents strains river and lake systems and causes eutrophication. The most important part of conservation of waters is careful work planning. Recognizing the risks and choosing the right methods of forest management is crucial for the purity of water systems. However, water conservation structures are only options in situations where strain of water system can not be stopped in other ways.

The aim of this thesis was to investigate the possibilities of water protection the Laipanmaa area which is situated in the border area between Kangasala city and Pälkäne municipality in Pirkanmaa region in Southern Finland, about 40 kilometers from Tampere city center. The soil is very diverse in Laipanmaa area, it varies from rock and glacial soil to clay soil and peatlands. The area inspected in this thesis was approximately 3000 hectares, which is the catchment area of Iso-Saksijärvi Lake.

This Water Conservation Plan includes 5 submerged dams, 5 peak runoff control structures, one overland flow area and separate structures in drainage ditches to control the water flow. Submerged dams were planned to be built in erodible parts of drainage system. Submerged dams let migratory fish use the water system. Peak runoff control structures were located close to drained peatland areas, so floodwaters have space to rise in drainage system.

The result of this thesis project is an overall Water Conservation Plan in the Laipanmaa area. The contractor plans the water conservation structures specifically if this project proceeds to be executed in the future. The subscriber of this thesis is Finnish Forest Centre, which produces similar kind of Water Conservation Plans in their projects. Those Water Conservation Plans were used as models in this project.