Elvytyskoulutus terveysalan koulutuksissa
Sassi, Inka; Sandberg, Jenna (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521369
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521369
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata elvytyskoulutusta ja opiskelijoiden elvytysosaamista terveysalan koulutuksissa. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa elvytyskoulutuksesta koulutuksen kehittämisen tueksi. Työ rajattiin käsittelemään aikuisen elvytystä. Terveysalojen opiskelijoilla tässä työssä tarkoitettiin sairaanhoitaja-, ensihoitaja-, ja terveydenhoitajaopiskelijoita.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin luotettavista ja ajankohtaisista lähteistä. Aineiston haku tehtiin systemaattisesti kolmesta eri tietokannasta Medicistä, PubMedistä ja Cinahlista sekä manuaalisella haulla. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin yhteensä 11 tutkimusta, kaikki näistä olivat englanninkielisiä. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Luotettavuuden arvioinnissa hyödynnettiin Joanna Briggs -instituutin arviointikriteeristöä.
Tulosten mukaan perinteiset opetusmenetelmät elvytyskoulutuksessa ovat olivat melko tehottomia oppimisen kannalta. Opiskelijoilla havaittiin vähäiset tai puutteelliset elvytystiedot ja -taidot. Lisäksi havaittiin opiskelijoiden olevan epävarmoja omasta osaamisestaan. Uusien opetus ja oppimisstrategioiden käyttöönotto on erittäin tärkeää, mikäli pyritään opiskelijoiden parempiin elvytyssuorituksiin. Alkuvaiheen opiskelijoiden elvytyksen teoriaopintoihin olisi tärkeää sisällyttää luentoja ja verkko-oppimista, koska näiden on havaittu auttavan opiskelijoita sisäistämään ja oppimaan elvytyksen taitoja. Elvytyksen taitojen oppimiseen on havaittu selkeää hyötyä simulaatiokoulutuksesta. Erityisesti high fidelity simulation, joka voidaan säätää opiskelijoiden taitoihin sopivaksi, on havaittu olevan hyvä oppimismenetelmä. Simulaatiokoulutuksessa myös näytellyt tilanteet ovat havaittu tehokkaiksi elvytysroolien ja roolin vaatimien taitojen oppimiseen.
Elvytystaitoja tulisi kerrata vähintään kuuden kuukauden välein, jotta elvytystaidot pysyisivät yllä. Opiskelijoiden taidot alkoivat heikkenemään jo kolmen kuukauden jälkeen koulutuksesta. Elvytyskoulutusta tulisi tarjota enemmän ja sen tulisi olla jatkuvaa, mieluiten päivittäistä tai viikoittaista, jotta oppiminen onnistuisi parhaiten. Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia Suomessa terveysalan opiskelijoiden elvytysosaamista ja oppilaitoksien käyttämiä elvytyskoulutusmetodeja suhteessa opiskelijoiden oppimiseen sekä tietojen ja taitojen säilyttämiseen. The purpose of this thesis was to describe resuscitation training and investigate student’s resuscitation knowledge among students in the degree programmes in health care services. The objective was survey information about resuscitation training to support the development of resuscitation. The study was limited to the resuscitation of adults. In this study, the framework of reference is to degree programmes in nursing, emergency care and health care.
The thesis was made by means of descriptive literature review and its data were selected reliable and current sources. In this thesis, data were collected from Cinahl, PubMed and Medic databases in addition to manual search. Data were analysed with a thematic method and the Joanna Briggs Institute of evaluation criteria were used to assess reliability.
Based on this study traditional teaching methods were fairly ineffective in resuscitation training. It was observed that students had only little or defective resuscitation knowledge and skills. Also, students seemed to be insecure of their own knowledge. It is likely that new teaching and learning strategies would improve resuscitation competence. From an early stage theoretical instructions should be presented in lectures and as part of online studies because they would help students learn resuscitation skills. It has been observed that simulation training have clear benefits when it comes to learning resuscitation skills. Especially high-fidelity simulation can be adjusted according to students’ skills has been considered a good learning method. Also, roleplay simulation has been proved beneficial.
Resuscitation skills should be revised at least every six months. It was observed that Students’ skills started to decrease as soon as three months after the resuscitation training. Training should be provided more on a continuing basis, daily or weekly. In the future, it might be worthwhile to study how well Finnish health care students manage to maintain their resuscitation skills.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin luotettavista ja ajankohtaisista lähteistä. Aineiston haku tehtiin systemaattisesti kolmesta eri tietokannasta Medicistä, PubMedistä ja Cinahlista sekä manuaalisella haulla. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin yhteensä 11 tutkimusta, kaikki näistä olivat englanninkielisiä. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Luotettavuuden arvioinnissa hyödynnettiin Joanna Briggs -instituutin arviointikriteeristöä.
Tulosten mukaan perinteiset opetusmenetelmät elvytyskoulutuksessa ovat olivat melko tehottomia oppimisen kannalta. Opiskelijoilla havaittiin vähäiset tai puutteelliset elvytystiedot ja -taidot. Lisäksi havaittiin opiskelijoiden olevan epävarmoja omasta osaamisestaan. Uusien opetus ja oppimisstrategioiden käyttöönotto on erittäin tärkeää, mikäli pyritään opiskelijoiden parempiin elvytyssuorituksiin. Alkuvaiheen opiskelijoiden elvytyksen teoriaopintoihin olisi tärkeää sisällyttää luentoja ja verkko-oppimista, koska näiden on havaittu auttavan opiskelijoita sisäistämään ja oppimaan elvytyksen taitoja. Elvytyksen taitojen oppimiseen on havaittu selkeää hyötyä simulaatiokoulutuksesta. Erityisesti high fidelity simulation, joka voidaan säätää opiskelijoiden taitoihin sopivaksi, on havaittu olevan hyvä oppimismenetelmä. Simulaatiokoulutuksessa myös näytellyt tilanteet ovat havaittu tehokkaiksi elvytysroolien ja roolin vaatimien taitojen oppimiseen.
Elvytystaitoja tulisi kerrata vähintään kuuden kuukauden välein, jotta elvytystaidot pysyisivät yllä. Opiskelijoiden taidot alkoivat heikkenemään jo kolmen kuukauden jälkeen koulutuksesta. Elvytyskoulutusta tulisi tarjota enemmän ja sen tulisi olla jatkuvaa, mieluiten päivittäistä tai viikoittaista, jotta oppiminen onnistuisi parhaiten. Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia Suomessa terveysalan opiskelijoiden elvytysosaamista ja oppilaitoksien käyttämiä elvytyskoulutusmetodeja suhteessa opiskelijoiden oppimiseen sekä tietojen ja taitojen säilyttämiseen.
The thesis was made by means of descriptive literature review and its data were selected reliable and current sources. In this thesis, data were collected from Cinahl, PubMed and Medic databases in addition to manual search. Data were analysed with a thematic method and the Joanna Briggs Institute of evaluation criteria were used to assess reliability.
Based on this study traditional teaching methods were fairly ineffective in resuscitation training. It was observed that students had only little or defective resuscitation knowledge and skills. Also, students seemed to be insecure of their own knowledge. It is likely that new teaching and learning strategies would improve resuscitation competence. From an early stage theoretical instructions should be presented in lectures and as part of online studies because they would help students learn resuscitation skills. It has been observed that simulation training have clear benefits when it comes to learning resuscitation skills. Especially high-fidelity simulation can be adjusted according to students’ skills has been considered a good learning method. Also, roleplay simulation has been proved beneficial.
Resuscitation skills should be revised at least every six months. It was observed that Students’ skills started to decrease as soon as three months after the resuscitation training. Training should be provided more on a continuing basis, daily or weekly. In the future, it might be worthwhile to study how well Finnish health care students manage to maintain their resuscitation skills.