BCTMP massan uuteainehallinta eräillä paperikoneilla
Salminen, Niko (2014)
Salminen, Niko
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090313726
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090313726
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä soveltava tutkimus BCTMP massan uuteaineiden hallinnasta Kemiran kemikaaleilla. Tutkimuksessa tutkittiin keinoja ja menetelmiä uuteaineiden hallintaan. Tutkimuksen tuloksia on mahdollista käyttää Kemiran myyntityössä.
Kirjallisuusosassa tarkasteltiin yleisesti BCTMP massaa ja sen käyttöä. Lisäksi tarkasteltiin yleisesti uuteaineiden koostumuksia ja niiden vaikutuksia paperin valmistusprosessissa. Lisäksi syvennyttiin saostumiin, niiden syntyyn ja ehkäisyyn. Dispergoinnin, adsorboinnin ja kationisten kiinnitysaineiden eli fiksatiivien toimintaan perehdyttiin myös saostumien hallinnassa.
Kokeellisessa osassa tutkittiin Kemiran kemikaalien toimivuutta uuteaineiden hallinnassa. Tutkimuksessa oli mukana kaksi erilaista paperikonetta. Tutkimuskertoja oli kolme kappaletta ja molemmille paperikoneille etsittiin parhaiten toimivaa kemikaalia uuteaineiden hallinnassa. Tutkimukset toteutettiin Kemira Oyj:n tutkimuskeskuksessa Espoossa.
Työssä tutkittavat ominaisuudet olivat sameus, varaustila, Kemira FlytoTM sekä uuteaineanalyysi. Tutkimuksessa mukana olleita Kemiran kemikaaleja testattiin molemmille paperikoneille erilaisilla annosmäärillä ja tulokset koottiin sekä analysoitiin. Tutkimukset osoittivat, että molemmille koneille parhaiten tuloksia saivat aikaan kationiset
retentiopolymeerit.
Tutkimuksissa eniten sameudessa laskua saatiin Paperikone A:lle kemikaalilla Fennopol K 7426P. Parhaimmillaan laskua Fennopol K 7426P aiheutti paperikone A:lle 72 %
annosmäärällä 1000g/t. Myös muut retentiopolymeerit (FS E-128, FP 3400P & FP 7626P) toimivat paperikone A:lla hyvin. Paperikone B:lle eniten laskua aiheutti myös Fennopol K 7426P saaden 63 %:n laskun suodoksen sameuteen. Myös paperikone B:llä Fennosil E-128 toimi hyvin.
Työ saavutti sille asetetut tavoitteet ja tutkimustuloksia voidaan käyttää hyväkseen Kemiran myyntityössä.
Kirjallisuusosassa tarkasteltiin yleisesti BCTMP massaa ja sen käyttöä. Lisäksi tarkasteltiin yleisesti uuteaineiden koostumuksia ja niiden vaikutuksia paperin valmistusprosessissa. Lisäksi syvennyttiin saostumiin, niiden syntyyn ja ehkäisyyn. Dispergoinnin, adsorboinnin ja kationisten kiinnitysaineiden eli fiksatiivien toimintaan perehdyttiin myös saostumien hallinnassa.
Kokeellisessa osassa tutkittiin Kemiran kemikaalien toimivuutta uuteaineiden hallinnassa. Tutkimuksessa oli mukana kaksi erilaista paperikonetta. Tutkimuskertoja oli kolme kappaletta ja molemmille paperikoneille etsittiin parhaiten toimivaa kemikaalia uuteaineiden hallinnassa. Tutkimukset toteutettiin Kemira Oyj:n tutkimuskeskuksessa Espoossa.
Työssä tutkittavat ominaisuudet olivat sameus, varaustila, Kemira FlytoTM sekä uuteaineanalyysi. Tutkimuksessa mukana olleita Kemiran kemikaaleja testattiin molemmille paperikoneille erilaisilla annosmäärillä ja tulokset koottiin sekä analysoitiin. Tutkimukset osoittivat, että molemmille koneille parhaiten tuloksia saivat aikaan kationiset
retentiopolymeerit.
Tutkimuksissa eniten sameudessa laskua saatiin Paperikone A:lle kemikaalilla Fennopol K 7426P. Parhaimmillaan laskua Fennopol K 7426P aiheutti paperikone A:lle 72 %
annosmäärällä 1000g/t. Myös muut retentiopolymeerit (FS E-128, FP 3400P & FP 7626P) toimivat paperikone A:lla hyvin. Paperikone B:lle eniten laskua aiheutti myös Fennopol K 7426P saaden 63 %:n laskun suodoksen sameuteen. Myös paperikone B:llä Fennosil E-128 toimi hyvin.
Työ saavutti sille asetetut tavoitteet ja tutkimustuloksia voidaan käyttää hyväkseen Kemiran myyntityössä.