Distansarbete- förmännens utmaningar och arbetstagares erfarenheter

Abstract

Syftet med denna forskning var att inom Österbottens välfärdsområde beskriva förmännens uppfattning och erfarenheter angående hur ledarskap inverkas av distansarbete och hur arbetstagare upplever att arbeta på distans samt vilka utmaningar som uppstår i distansarbete. Forskningsfrågan var; hur utövas distansledarskap för en välmående personal och ett gott resultat?

Svar på forskningsfrågan har sökts genom en kvalitativ forskning som består av semi-strukturerad intervju, och kvalitativ innehållsanalys av intervjutranskriberingarna. I forskningen kom det fram tre kategorier, den första är förutsättningar för välmående och resultat. Den andra kategorin är förmåga för välmående och resultat. Den tredje kategorin är attityd för välmående och resultat.

Respondenterna anser att stödet från förmannen är viktig och att förmannen informerar klart och tydligt angående arbetsuppgifterna är en förutsättning för att kunna arbeta på ett bra sätt. God ergonomi och bra utrustning anses vara ett ultimatum för att kunna arbeta effektiv och för en god arbetsprestation. Respondenterna anser att organisationen har en negativ kulturbild av distansarbete och anser att detta bör ändras, eftersom distansarbete är här för att stanna. Distansarbete i sig anser de flesta vara en faktor som leder till arbetsvälmående. Respondenterna erfar att det ger mera flexibilitet i arbetet och man har bättre möjlighet att sammankoppla arbetstiden och fritiden.

Utvecklingsbehoven som kom fram i forskningen skall framföras inom organisationen för att tillgodose verksamheten en effektivare arbetsmöjlighet vid distansarbete.

Tämä tutkimuksen tarkoitus oli kuvata Pohjanmaan hyvinvoinnin esihenkilöiden käsitys ja kokemuksia, kuinka etätyö vaikuttaa johtamiseen sekä miten työntekijät kokevat etätyöntekoa ja mitkä ovat etätyön haasteet. Tutkimuskysymys oli; miten harjoittaa etätyöjohtamista hyvinvoivalle henkilöstölle ja hyvälle tulokselle?

Vastausta tutkimuskysymykselle on haettu kvalitatiivisen tutkimuksen kautta joka sisältää semistrukturoitua haastattelua, ja kvalitatiivinen sisältöanalyysin puhtaaksikirjoitetuista haastatteluista. Tutkimuksessa tuli esille kolme kategoriaa, ensimmäinen on edellytys hyvinvoinnille ja tulokselle. Toinen kategoria on kyky hyvinvoinnille ja tulokselle ja kolmas kategoria on asenne hyvinvoinnille ja tulokselle.

Vastaajat ovat sitä mieltä, että esihenkilön tuki on tärkeä ja edellytys pystyäkseen tekemään hyvää työtä, esihenkilön on oltava selkeä, kun informoi työtehtävistä. Hyvä ergonomia sekä varustus ovat edellytyksiä pystyäkseen tehokkaaseen työntekoon sekä hyvään työsuoritukseen. Vastaajat ovat sitä mieltä, että organisaatiossa on negatiivinen kulttuurikuva etätyöstä ja että tämän tulisi muuttua, koska etätyö on jäädäkseen. Suurin osa vastaajien mielipide on, että etätyö sinänsä antaa työhyvinvointia. Vastaajat ovat sitä mieltä, että etätyö antaa enemmän joustavuutta työhön ja työn sekä vapaa-ajan yhdistämiseen on paremmat edellytykset.

Kehittämistarpeita mitkä tulivat esille tutkimuksessa, viedään esille organisaatiossa, jotta toiminnan kannalta pystytään tehokkaampaan työmahdollisuuteen etätyössä.