Tekoälyllä helpotusta rakennusten lämmittämiseen
Nyberg, Krista (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521443
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521443
Tiivistelmä
Rakennukset aiheuttavat noin 40 prosentin kulutuksen verrattuna kaikkeen kulutukseen maailmassa, johtuen pitkälti sen lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointilaitteista, jotka toimivat rakennusautomaatiojärjestelmän alaisena. Näistä erityisesti lämmitys on suuressa roolissa, mitä tulee rakennuksen energian käyttöön. Näitä jo olemassa olevia järjestelmiä on mahdollista päivittää käyttämään tekoälyä, joka puolestaan kykenee vaikuttamaan näiden järjestelmien energiankulutukseen dramaattisesti.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka iso osuus rakennuksilla on energian kulutuksen näkökulmasta ja millaisia tekoälypohjaisia lämmityksenohjausjärjestelmiä markkinoilta löytyy, ja esittää, millaista teknologiaa ne käyttävät ja millaisille rakennuksille ne ovat suunnattuja.
Tutkimuksen teoriaosuudessa pyritään avaamaan, miksi rakennusten energiankäyttöön on puu-tuttava. Teoria käsittelee energiankäyttöä sen katoavaisuuden näkökulmasta ja korostaa, kuinka rakennusteollisuudella on mahdollisuuksia vähentää rakennusten energiankulutusta tekoälyteknologian avulla. Lisäksi teoriaosuus esittelee rakennusautomaatiojärjestelmien toimintaa, kun niihin on yhdistetty tekoälyllä toimivia algoritmeja sekä IoT-teknologiaa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineiston kerääminen ja siihen tutustuminen ovat noudattaneet hermeneuttista kehää, jossa tietämys aiheesta on kehittynyt teoriaan tutustuessa. Aineistona on käytetty tekoälyllä varustettujen lämmityksenohjausjärjestelmiä markkinoivien yritysten kotisivuja.
Tutkimuksesta selviää, että markkinoilta löytyy niin suomalaisia kuin myös kansainvälisiä tekoälyllä varustettuja lämmityksenohjausjärjestelmiä, jotka kaikki toimivat hyvin pitkälti saman logiikan avulla ja samaan teknologiaan perustuen. Järjestelmissä IoT-pohjaiset anturit keräävät dataa rakennuksista, ja tekoäly käsittelee tämän datan ja antaa sen perusteella ohjeita lämmityksenohjausjärjestelmille rakennusten lämpötilojen muuttamiseen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka iso osuus rakennuksilla on energian kulutuksen näkökulmasta ja millaisia tekoälypohjaisia lämmityksenohjausjärjestelmiä markkinoilta löytyy, ja esittää, millaista teknologiaa ne käyttävät ja millaisille rakennuksille ne ovat suunnattuja.
Tutkimuksen teoriaosuudessa pyritään avaamaan, miksi rakennusten energiankäyttöön on puu-tuttava. Teoria käsittelee energiankäyttöä sen katoavaisuuden näkökulmasta ja korostaa, kuinka rakennusteollisuudella on mahdollisuuksia vähentää rakennusten energiankulutusta tekoälyteknologian avulla. Lisäksi teoriaosuus esittelee rakennusautomaatiojärjestelmien toimintaa, kun niihin on yhdistetty tekoälyllä toimivia algoritmeja sekä IoT-teknologiaa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineiston kerääminen ja siihen tutustuminen ovat noudattaneet hermeneuttista kehää, jossa tietämys aiheesta on kehittynyt teoriaan tutustuessa. Aineistona on käytetty tekoälyllä varustettujen lämmityksenohjausjärjestelmiä markkinoivien yritysten kotisivuja.
Tutkimuksesta selviää, että markkinoilta löytyy niin suomalaisia kuin myös kansainvälisiä tekoälyllä varustettuja lämmityksenohjausjärjestelmiä, jotka kaikki toimivat hyvin pitkälti saman logiikan avulla ja samaan teknologiaan perustuen. Järjestelmissä IoT-pohjaiset anturit keräävät dataa rakennuksista, ja tekoäly käsittelee tämän datan ja antaa sen perusteella ohjeita lämmityksenohjausjärjestelmille rakennusten lämpötilojen muuttamiseen.