Osaamiskartta johtajan osaamisen arviointiin ja kehittämiseen mielenterveys- ja päihdealalla

Abstract

Johtaminen ja esihenkilötyö ovat taitoja, joita jokainen voi oppia ja kehittää. Mielenterveys- ja päihdealalla esihenkilön tulee tuntea asiakkaidensa hoidon sub-stanssi, työympäristö sekä tunnistaa työhön liittyvät riskit. Tutkimuksen teoreettinen osuus muodostui osaamisen, osaamisen johtamisen, osaamiskartan, mielenterveys- ja päihdetyössä työskentelevän esihenkilön tehtävien osa-alueiden kuvauksesta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tutkimuskysymyksien avulla, minkälaisia osaamisalueita esihenkilön on hallittava mielenterveys- ja päihdealalla sekä minkälaisista sisällöistä esihenkilön johtamisosaaminen koostuu johtajan osaamiskartassa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkivaa kehittämistyötä. Tutkimuksen aineisto hankittiin kirjallisuudesta, ryhmätyöskentelynä asiantunti-joiden kokemuksellista tiedoista, työpäiväkirjan sisällöistä, ryhmätapaamisista sekä haastatteluista. Tutkimuksen aineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysia. Näiden tietojen pohjalta saatiin tuotettua tietoa mielenterveys- ja päihdealan johtajan työtehtävistä. Tutkimuksen tuloksena saatiin johtajan osaamiskartta, johon muodostui seitsemän esihenkilön ydin-osaamisaluetta: organisaatio-osaaminen, talousjohtaminen, henkilöstöosaaminen, viestintä- ja vuorovaikutus, ammattitaito-osaaminen eli substanssiosaaminen, tietotekninen osaaminen ja itsensä johtaminen sekä näiden alle 116 osaamisalueiden kuvausta, jotka priorisoitiin sekä pisteytettiin osaamiskarttaan. Tutkimusaineiston analyysin perusteella rakennettiin viisiportainen osaamis-kartta mielenterveys- ja päihdetyössä työskentelevän esihenkilön johtamisen osaamisen kartoittamiseen. Tuloksena syntynyt osaamiskartta vastasi monelta osin teoriassa kuvattua johtamisen osa-alueita ja johtamisosaamista. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että kvalitatiivista tutkivaa kehittämistoimintaa voidaan soveltaa hyvin työelämän kehittämistyöhön, kun tavoitteena on kehittää ennestään tuttua työympäristöä sekä luomaan työhön parempia toimintakäytäntöjä. Tutkimustulosta eli osaamiskarttaa voidaan yleistää rajoitetusti samantyylisiin mielenterveys- ja päihdeyksiköihin.