Laadukas perehdytys ja sen merkitys veto- ja pitovoimaan: perehdytyskeskustelulomakkeen laadinta sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle
Yli-Anttila, Neea (2023)
Yli-Anttila, Neea
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521432
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521432
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin kehittämistyönä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle. Kehittämistyön idea lähti kohdeorganisaation tarpeesta. Kehittämistyön tarkoituksena oli laatia sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle uusi perehdytyskeskustelulomake. Lomakkeen selkeyttämiseksi laadittiin myös lomakkeen käyttöön ja perehdytyskeskusteluun liittyvä ohjeistus. Lomakkeen tavoitteena oli toimia esihenkilön ja työntekijän välisen perehdytyskeskustelun pohjana. Lisäksi lomakkeen tavoitteena oli luoda keskusteluaiheita perehdytykseen liittyen ja helpottaa avoimen ja dialogisen keskustelun syntymistä esihenkilön ja työntekijän välillä. Lomakkeen laadintaa edeltävässä taustatutkimuksessa toivottiin kohdeorganisaation toimesta tulevan ilmi perehdyttämisen merkitys alan veto- ja pitovoimaan.
Kehittämismenetelminä käytettiin sähköistä esihenkilöpaneelia lomakkeen esitestauksesta, kokeilevaa toimintaa, esitystä, sekä palavereja tuotoksen ideointiin, toimivuuteen, julkaisuun ja paneelista saadun palautteen läpikäymiseen liittyen. Aikataulumuutosten vuoksi kehittämistyön aikana luotu lomake uusitaan vasta myöhemmin kohdeorganisaation toimesta hyödyntäen kehittämistyön tuloksia.
Perehdytyskeskustelulomakkeen ohjeistus koettiin selkeäksi, ytimekkääksi, sopivan pituiseksi ja ulkoasultaan hyväksi. Ohjeistukseen toivottiin lisättäväksi aikataulu, milloin keskustelu on hyvä pitää. Lomakkeen teemat koettiin olevan hyviä, selkeitä, oleellisia ja monipuolisia. Teemojen alla olevat kysymykset koettiin pääosin hyödyllisiksi, mutta osa hieman hankalaksi käytännössä. Teemoissa ja kysymyksissä esiin nostettiin tarpeenmukainen ja soveltava käyttö. Erityisen tyytyväisiä lomakkeen sisällössä oltiin sen monipuolisuuteen, toimivuuteen keskustelussa, loogisuuteen, selkeyteen ja teemoihin. Lomake koettiin toimineen hyvin perehdytyskeskustelun pohjana ja vaikuttaneen positiivisesti avoimen ja dialogisen keskustelun syntymiseen. Perehdytyskeskustelukulttuurin kehittäminen koettiin positiivisena asiana. Perehdytyksen merkitys alan veto- ja pitovoimaa lisäävänä tekijänä ilmeni useissa taustatutkimuksissa.
Kehittämismenetelminä käytettiin sähköistä esihenkilöpaneelia lomakkeen esitestauksesta, kokeilevaa toimintaa, esitystä, sekä palavereja tuotoksen ideointiin, toimivuuteen, julkaisuun ja paneelista saadun palautteen läpikäymiseen liittyen. Aikataulumuutosten vuoksi kehittämistyön aikana luotu lomake uusitaan vasta myöhemmin kohdeorganisaation toimesta hyödyntäen kehittämistyön tuloksia.
Perehdytyskeskustelulomakkeen ohjeistus koettiin selkeäksi, ytimekkääksi, sopivan pituiseksi ja ulkoasultaan hyväksi. Ohjeistukseen toivottiin lisättäväksi aikataulu, milloin keskustelu on hyvä pitää. Lomakkeen teemat koettiin olevan hyviä, selkeitä, oleellisia ja monipuolisia. Teemojen alla olevat kysymykset koettiin pääosin hyödyllisiksi, mutta osa hieman hankalaksi käytännössä. Teemoissa ja kysymyksissä esiin nostettiin tarpeenmukainen ja soveltava käyttö. Erityisen tyytyväisiä lomakkeen sisällössä oltiin sen monipuolisuuteen, toimivuuteen keskustelussa, loogisuuteen, selkeyteen ja teemoihin. Lomake koettiin toimineen hyvin perehdytyskeskustelun pohjana ja vaikuttaneen positiivisesti avoimen ja dialogisen keskustelun syntymiseen. Perehdytyskeskustelukulttuurin kehittäminen koettiin positiivisena asiana. Perehdytyksen merkitys alan veto- ja pitovoimaa lisäävänä tekijänä ilmeni useissa taustatutkimuksissa.