Työhyvinvointi etätyössä - Case PAM Palvelualojen ammattiliitto
Hintikka, Suvi (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521718
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521718
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada käsitys toimeksiantajan, eli Palvelualojen ammattiliiton PAMin henkilöstön työhyvinvoinnista etätyön aikana. Tutkimuksen aihe valikoitui toimeksiantajan toiveesta. Tutkimuksen tavoitteena oli vastata yhteen tutkimuskysymykseen: Millaisena etätyötä tekevät työntekijät kokevat työhyvinvoinnin? Lisäksi pyrittiin saamaan vastaus kahteen alakysymykseen: Onko etätyö tuonut uudenlaisia haasteita, ja jos on, millaisia? Onko etätyö tuonut positiivia muutoksia, ja jos on, millaisia?
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui etätyöstä ja työhyvinvoinnin eri osa-alueista, jotka tässä tapauksessa jakaantuivat fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työhyvinvointiin. Tutkimusta varten laadittu kysely koostui sekä kvalitatiivisiksi, että kvantitatiivisiksi miellettävistä kysymyksistä. Perusjoukkona tutkimuksessa käytettiin toimeksiantajan koko henkilöstöä. Tutkimus toteutettiin Webropol-työkalulla tehdyllä kyselyllä, jonne vastaajat pääsivät sähköpostiin lähetetyn linkin kautta. Vastauksia kyselyyn saatiin 82 kappaletta, joka on noin puolet toimeksiantajan koko henkilöstön määrästä.
Tutkimuksen tulosten mukaan yli puolet toimeksiantajalla tehdystä työstä tehdään etänä. Keskimäärin vastanneiden työhyvinvointi oli parantunut etätöiden myötä. Syinä esimerkiksi parantunut ajankäyttö, turhien palavereiden poisjääminen ja parempi mahdollisuus keskittymiseen. Negatiivisista puolista esille nousivat puutteellinen ergonomia etätyöpäivien aikana ja sosiaalisen kanssakäymisen väheneminen etä-työpäivinä. Kokonaisuutena henkilöstön työhyvinvointi etätyössä kääntyy positiivisen puolelle toimistotyöhön verrattuna.
Tehdyn tutkimuksen avulla toimeksiantaja sai kattavaa tietoa, siitä millaisena työhyvinvointi etätyössä heillä koetaan tällä hetkellä. Tutkimustuloksia toimeksiantaja voi myöhemmin hyödyntää omalle henkilöstölleen, sekä jakaa kehitysideoita laajemman yleisön tietoisuuteen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui etätyöstä ja työhyvinvoinnin eri osa-alueista, jotka tässä tapauksessa jakaantuivat fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työhyvinvointiin. Tutkimusta varten laadittu kysely koostui sekä kvalitatiivisiksi, että kvantitatiivisiksi miellettävistä kysymyksistä. Perusjoukkona tutkimuksessa käytettiin toimeksiantajan koko henkilöstöä. Tutkimus toteutettiin Webropol-työkalulla tehdyllä kyselyllä, jonne vastaajat pääsivät sähköpostiin lähetetyn linkin kautta. Vastauksia kyselyyn saatiin 82 kappaletta, joka on noin puolet toimeksiantajan koko henkilöstön määrästä.
Tutkimuksen tulosten mukaan yli puolet toimeksiantajalla tehdystä työstä tehdään etänä. Keskimäärin vastanneiden työhyvinvointi oli parantunut etätöiden myötä. Syinä esimerkiksi parantunut ajankäyttö, turhien palavereiden poisjääminen ja parempi mahdollisuus keskittymiseen. Negatiivisista puolista esille nousivat puutteellinen ergonomia etätyöpäivien aikana ja sosiaalisen kanssakäymisen väheneminen etä-työpäivinä. Kokonaisuutena henkilöstön työhyvinvointi etätyössä kääntyy positiivisen puolelle toimistotyöhön verrattuna.
Tehdyn tutkimuksen avulla toimeksiantaja sai kattavaa tietoa, siitä millaisena työhyvinvointi etätyössä heillä koetaan tällä hetkellä. Tutkimustuloksia toimeksiantaja voi myöhemmin hyödyntää omalle henkilöstölleen, sekä jakaa kehitysideoita laajemman yleisön tietoisuuteen.