Ravitsemisalan pienyrityksen kannattavuuden kehittäminen kustannuslaskennan avulla.
Koivuneva, Samuel (2023)
Koivuneva, Samuel
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521744
Tiivistelmä
Koronapandemian negatiiviset vaikutukset kohdistuivat erityisesti majoitus- ja ravitsemisalaan, taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimialaan ja teollisuuteen. Tapausyritys perustettiin syyskuussa 2020, mutta varsinainen toiminta alkoi vasta seuraavana keväänä koronapandemiasta johtuvien rajoituksien vuoksi. Tapausyrityksen kannattavuus on kesäsesongin aikana hyvällä tasolla, mutta talvikaudella toiminta on ollut tappiollista. Yritysjohdon tavoitteena oli varmistaa henkilöstön työllisyys, joka voitaisiin saavuttaa vain, jos koko vuoden tulos saatiin positiiviseksi. Tutkimuksessa analysoitiin pienyrityksen taloutta ja kannattavuuslaskennan nykytilaa, minkä perusteella etsittiin vaihtoehtoja toiminnan kannattavuuden parantamiseksi.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kehittämistutkimuksena, koska tavoitteena oli selvittää yhden yrityksen nykytila. Laadullisissa tutkimuksissa suositaan kvalitatiivista aineistoa, keskitytään ihmisten toimintaan, painotetaan mitä- ja miksi-kysymyksiä ja se on analyysivetoista. Tutkimusaineisto kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla, puolistrukturoidulla haastattelulla ja 5 kertaa miksi -metodilla, joita tuettiin myynti- ja kirjanpitodatalla. Tutkimusaineisto analysoitiin fenomenologisen analyysimenetelmän mukaisesti, hyödyntäen miellekarttaa ja teemoittelua.
Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että yrityksessä ei ollut tehty kustannuslaskentaa, eikä palvelualueiden kustannuksia ja tuottoja ollut eritelty. Tutkimuksessa laadittiin ehdotus tuotteiden ja palvelujen jakamiseen palvelualueiden mukaisesti, mikä mahdollisti laskennallisen palvelualuekohtaisen kustannusjaon. Kustannusten jakoa ja kustannuslaskentaa varten luotiin Excel-pohjainen työkalu, jonka avulla purettiin tuloslaskelma palvelualueittain. Tutkimuksessa laadittiin myös ehdotus kirjanpitoaineiston dimensiointia varten, jotta tulot ja menot voitaisiin jakaa suoraan kirjanpidossa, mikä parantaisi kustannuslaskennan tarkkuutta.
Analysoinnin ja Excel-pohjaisen työkalun avulla pohdittiin, millaisia vaihtoehtoja tapausyrityksellä oli kannattavuuden kehittämiseksi. Tärkeimmäksi kehityskohdaksi asetettiin toteutuneiden kustannusten seuraaminen ja jako palvelualueittain. Pääkehityskohdan saavuttamiseksi tutkimuksessa laadittiin useita pienempiä kehitysehdotuksia.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kehittämistutkimuksena, koska tavoitteena oli selvittää yhden yrityksen nykytila. Laadullisissa tutkimuksissa suositaan kvalitatiivista aineistoa, keskitytään ihmisten toimintaan, painotetaan mitä- ja miksi-kysymyksiä ja se on analyysivetoista. Tutkimusaineisto kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla, puolistrukturoidulla haastattelulla ja 5 kertaa miksi -metodilla, joita tuettiin myynti- ja kirjanpitodatalla. Tutkimusaineisto analysoitiin fenomenologisen analyysimenetelmän mukaisesti, hyödyntäen miellekarttaa ja teemoittelua.
Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että yrityksessä ei ollut tehty kustannuslaskentaa, eikä palvelualueiden kustannuksia ja tuottoja ollut eritelty. Tutkimuksessa laadittiin ehdotus tuotteiden ja palvelujen jakamiseen palvelualueiden mukaisesti, mikä mahdollisti laskennallisen palvelualuekohtaisen kustannusjaon. Kustannusten jakoa ja kustannuslaskentaa varten luotiin Excel-pohjainen työkalu, jonka avulla purettiin tuloslaskelma palvelualueittain. Tutkimuksessa laadittiin myös ehdotus kirjanpitoaineiston dimensiointia varten, jotta tulot ja menot voitaisiin jakaa suoraan kirjanpidossa, mikä parantaisi kustannuslaskennan tarkkuutta.
Analysoinnin ja Excel-pohjaisen työkalun avulla pohdittiin, millaisia vaihtoehtoja tapausyrityksellä oli kannattavuuden kehittämiseksi. Tärkeimmäksi kehityskohdaksi asetettiin toteutuneiden kustannusten seuraaminen ja jako palvelualueittain. Pääkehityskohdan saavuttamiseksi tutkimuksessa laadittiin useita pienempiä kehitysehdotuksia.
