"Kun on edes joku, jolle soittaa" : Etna-työn asiakkaiden kokemuksia yksinäisyydestä
Korpelainen, Katja (2023)
Korpelainen, Katja
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521498
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521498
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Etna-työn asiakkaiden kokemuksia ja käsityksiä yksinäisyydestä. Tarkoitus oli myös selvittää heidän näkemyksiään siitä, miten yksinäisyyttä pystyisi helpottamaan ja mikä yksinäisyyden kokemusta mahdollisesti on helpottanut. Yksinäisyyttä tarkastellaan myös monitahoisena yhteiskunnallisena ilmiönä, johon vastaamalla saadaan vähennettyä ihmisten eriarvoisuutta. Tavoitteena oli löytää keinoja yksinäisyyden kokemuksen helpottamiseen sekä osallisuuden lisäämiseen.
Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Tampereen A-kilta ry:n Etna-työn kanssa. Etna-työ on etsivää ja ennaltaehkäisevää naistyötä. Opinnäytetyö toteutettiin osin kvalitatiivisena, osin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tässä tutkimuksessa menetelmät täydensivät toisinaan. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Kysely toteutettiin Etna-työn jokavuotisen palautekyselyn yhteydessä. Kyselyyn vastasi 31 Etna-työn asiakasta.
Kyselyn tuloksista kävi ilmi vastanneiden kokema yksinäisyys. Vastanneista 50 % koki itsensä melko usein ja 17 % jatkuvasti yksinäiseksi. Osallisuus, osallistuminen sekä edes tieto osallistumisen mahdollisuudesta koettiin tärkeinä yksinäisyyden kokemuksen helpottajina. Tuloksissa esille nousi myös vuorovaikutuksen merkitys ja vertaistuen tärkeys. Kysely vahvisti tietoa siitä, miten tärkeitä kolmannen sektorin tuottamat matalan kynnyksen palvelut ovat. Kokonaisuudessaan kysely toi esille ihmisten tarpeen kuulua ja kokea itsensä osaksi yhteisöjä. Kyselyssä saatiin kerättyä kehitysideoita, joiden toteuttaminen vaatisi kuitenkin lisärahoitusta sekä resursseja.
Yksinäisyyden seuraukset ilmenevät useammin matalassa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Vastaajat olivat yhtä lukuun ottamatta työmarkkinoiden ulkopuolella. Tästä voidaan päätellä yksinäisyyden kokemuksen liittyvän myös sosioekonomiseen asemaan, mutta näin pienellä otannalla päätelmän yleistäminen on hankalaa.
Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Tampereen A-kilta ry:n Etna-työn kanssa. Etna-työ on etsivää ja ennaltaehkäisevää naistyötä. Opinnäytetyö toteutettiin osin kvalitatiivisena, osin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tässä tutkimuksessa menetelmät täydensivät toisinaan. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Kysely toteutettiin Etna-työn jokavuotisen palautekyselyn yhteydessä. Kyselyyn vastasi 31 Etna-työn asiakasta.
Kyselyn tuloksista kävi ilmi vastanneiden kokema yksinäisyys. Vastanneista 50 % koki itsensä melko usein ja 17 % jatkuvasti yksinäiseksi. Osallisuus, osallistuminen sekä edes tieto osallistumisen mahdollisuudesta koettiin tärkeinä yksinäisyyden kokemuksen helpottajina. Tuloksissa esille nousi myös vuorovaikutuksen merkitys ja vertaistuen tärkeys. Kysely vahvisti tietoa siitä, miten tärkeitä kolmannen sektorin tuottamat matalan kynnyksen palvelut ovat. Kokonaisuudessaan kysely toi esille ihmisten tarpeen kuulua ja kokea itsensä osaksi yhteisöjä. Kyselyssä saatiin kerättyä kehitysideoita, joiden toteuttaminen vaatisi kuitenkin lisärahoitusta sekä resursseja.
Yksinäisyyden seuraukset ilmenevät useammin matalassa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Vastaajat olivat yhtä lukuun ottamatta työmarkkinoiden ulkopuolella. Tästä voidaan päätellä yksinäisyyden kokemuksen liittyvän myös sosioekonomiseen asemaan, mutta näin pienellä otannalla päätelmän yleistäminen on hankalaa.