Kilpailulainsäädäntö : yrityskauppavalvonnan liikevaihtorajojen uudistus ja tavoitteet
Närjänen, Nestori (2023)
Närjänen, Nestori
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521508
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521508
Tiivistelmä
Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomessa on päässyt syntymään useita markkinakeskittymiä monille eri toimialoille johtuen yrityskauppavalvonnan liian korkeiden liikevaihtorajojen ilmoitusvelvollisuudesta. Tämän seurauksena kilpailu keskittyneillä markkinoilla on vähentynyt ja suurten keskittyneiden yhtiöiden markkinaosuus markkinoilla on kasvanut. Keskittyneillä markkinoilla nähdään riski negatiivisien vaikutusten synnyttämisellä esimerkiksi palvelujen tai tuotteiden hintojen nousulla tai palvelujen ja tuotteen laadun heikkenemisellä. Optimaalisella yrityskauppavalvonnalla pystytään ennalta puuttumaan ja ehkäisemään markkinoiden keskittymistä, sekä pitämään markkinat avoimina ja tehokkaina.
Tutkimuksen tehtävänä oli tutkia yrityskappavalvonnan säännös uudistusta koskien yrityskauppavalvonnan ilmoitusvelvollisuuden liikevaihtorajoja. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää säännös uudistuksen tuomat muutokset ja vaikutukset tulevaisuudessa sekä selvittää syvällisemmin uudistuksen muutostarpeista. Tutkimus on toteutettu oikeusdogmaattisesti eli lainopillisin menetelmin, jonka tarkoituksena oli selvittää lain voimassa olevan oikeuden sisältöä lainopin mukaan, sekä tulkita ja punnita voimassa olevan oikeuden tilaa. Lainopillisella menetelmällä punnittiin yrityskauppavalvonnan säännöksen uudistuksen ennenaikaista tilaa, sekä uudistuksen myötä tulevaa uutta oikeuden tilaa. Lainopillisella menetelmällä kiinnitettiin huomiota myös siihen, miten oikeus on uudistuksen aikana tosiasiallisesti toteutunut ja miten se tulee tulevaisuudessa toteutumaan.
Tutkimustulosten perusteella yrityskauppavalvonnalla oli puutteita asetetuissa vanhoissa kansainvälisissä liikevaihtorajoissa mitkä rajasivat useita yrityskauppoja ja kokonaisia toimialoja yrityskauppavalvonnan kontrollin ulkopuolelle. Vanhat liikevaihtorajat olivat huomattavasti liian korkeat Suomen kansantalouteen nähden. Tämä nähtiin suurena riskinä markkinoiden keskittymisen syntymiselle. Kilpailulain 22 § uudistuksen myötä Kilpailu- ja kuluttajavirasto tutkii jatkossa yrityskaupat, joissa yhteenlasketun Suomen alueella kertynyt liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa vanhan kansainvälisen 350 miljoonan liikevaihtorajan sijaan. Lisäksi tutkinta suoritetaan, mikäli vähintään kahden osapuolen Suomen alueella kertyneestä liikevaihdosta ylittää kummankin osalta 10 miljoonaa euroa vanhan 20 miljoonan euron sijaan. Uudistuksen myötä kansainvälinen liikevaihto muutettiin koskemaan kansallista liikevaihtoa eli Suomesta kertynyttä liikevaihtoa, millä on huomattavasti vahvempi yhteys suomalaisiin markkinoihin ja yrityksiin.
Tutkimuksen tehtävänä oli tutkia yrityskappavalvonnan säännös uudistusta koskien yrityskauppavalvonnan ilmoitusvelvollisuuden liikevaihtorajoja. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää säännös uudistuksen tuomat muutokset ja vaikutukset tulevaisuudessa sekä selvittää syvällisemmin uudistuksen muutostarpeista. Tutkimus on toteutettu oikeusdogmaattisesti eli lainopillisin menetelmin, jonka tarkoituksena oli selvittää lain voimassa olevan oikeuden sisältöä lainopin mukaan, sekä tulkita ja punnita voimassa olevan oikeuden tilaa. Lainopillisella menetelmällä punnittiin yrityskauppavalvonnan säännöksen uudistuksen ennenaikaista tilaa, sekä uudistuksen myötä tulevaa uutta oikeuden tilaa. Lainopillisella menetelmällä kiinnitettiin huomiota myös siihen, miten oikeus on uudistuksen aikana tosiasiallisesti toteutunut ja miten se tulee tulevaisuudessa toteutumaan.
Tutkimustulosten perusteella yrityskauppavalvonnalla oli puutteita asetetuissa vanhoissa kansainvälisissä liikevaihtorajoissa mitkä rajasivat useita yrityskauppoja ja kokonaisia toimialoja yrityskauppavalvonnan kontrollin ulkopuolelle. Vanhat liikevaihtorajat olivat huomattavasti liian korkeat Suomen kansantalouteen nähden. Tämä nähtiin suurena riskinä markkinoiden keskittymisen syntymiselle. Kilpailulain 22 § uudistuksen myötä Kilpailu- ja kuluttajavirasto tutkii jatkossa yrityskaupat, joissa yhteenlasketun Suomen alueella kertynyt liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa vanhan kansainvälisen 350 miljoonan liikevaihtorajan sijaan. Lisäksi tutkinta suoritetaan, mikäli vähintään kahden osapuolen Suomen alueella kertyneestä liikevaihdosta ylittää kummankin osalta 10 miljoonaa euroa vanhan 20 miljoonan euron sijaan. Uudistuksen myötä kansainvälinen liikevaihto muutettiin koskemaan kansallista liikevaihtoa eli Suomesta kertynyttä liikevaihtoa, millä on huomattavasti vahvempi yhteys suomalaisiin markkinoihin ja yrityksiin.
