”Enemmän aikaa ja parempi elämys” : kuinka klassisen musiikin verkkokonsertteja tulisi kehittää?
Piirainen, Tapio (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521586
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää konstruktiivisen tutkimuksen keinoin kuinka klassisen musiikin verkkokonsertteja tulisi kehittää. Kirjoittaja työskentelee Helsingin kaupunginorkesterin verkkokonserttien tuottajana ja on huomannut, että striimien vastaanotosta tiedetään varsin vähän. Tutkimuksen tavoitteena olikin saada tarkempaa tietoa kehittämiskohteista.
Aihetta tutkittiin kartoittamalla ensin työpöytätutkimuksena klassisen musiikin asemaa musiikkimarkkinoilla ja yleisön kulutustottumuksia. Tämän jälkeen analysoitiin Helsingin kaupunginorkesterin verkkokonserttien kuuntelijatutkimuksen tulokset. Kuuntelijatutkimus tehtiin tapaustutkimuksena ja se tuotti sekä laadullisia, että määrällisiä tuloksia. Näiden jälkeen toteutettiin vielä teemahaastattelun menetelmillä kahden intendenttinä työskennelleen henkilön haastattelututkimus.
Tutkimuksessa saatiin selville, että klassista musiikkia kulutetaan kuten muitakin musiikkisisältöjä ja, että suurin osa kulutuksesta tapahtuu digitaalisten suoratoistopalvelujen kautta. Tutkimuksessa huomattiin, että myös klassisen musiikin kaupallisilla palveluilla on mahdollista menestyä. Kuuntelijatutkimuksen tulosten perusteella Helsingin kaupunginorkesterin verkkokonserttien käyttäjät ovat yleisesti hyvin tyytyväisiä konserttien laatuun. Eniten kehitettävää löytyi yhteisöllisyyden kokemisessa. Intendenttien haastatteluista selvisi, että verkkokonserttitoiminta nähdään jatkumona levyttämiselle, mutta sitä ei nähty kaupallisesti kannattavana. Intendenttien mielestä verkkokonserttien tuottaminen hyödyttää yleisöä, mutta kehittää myös orkesteria ja on avuksi kansainvälisten suhteiden luomisessa. Suurimmaksi ongelmaksi koettiin verkkokonserttien jakelualustojen tilanne ja henkilöstöresurssien puute.
Tutkimuksen perusteella verkkokonsertteja tulee kehittää parantamalla niiden yhteisöllisyyden kokemusta ja elämyksellisyyttä. Verkkokonserttien yleisökasvua kannattaa hakea ulkomailta ja tutkia enemmän mahdollisuuksia verkkokonserttien kaupallistamiseen esimerkiksi vapaaehtoisilla maksuilla.
Aihetta tutkittiin kartoittamalla ensin työpöytätutkimuksena klassisen musiikin asemaa musiikkimarkkinoilla ja yleisön kulutustottumuksia. Tämän jälkeen analysoitiin Helsingin kaupunginorkesterin verkkokonserttien kuuntelijatutkimuksen tulokset. Kuuntelijatutkimus tehtiin tapaustutkimuksena ja se tuotti sekä laadullisia, että määrällisiä tuloksia. Näiden jälkeen toteutettiin vielä teemahaastattelun menetelmillä kahden intendenttinä työskennelleen henkilön haastattelututkimus.
Tutkimuksessa saatiin selville, että klassista musiikkia kulutetaan kuten muitakin musiikkisisältöjä ja, että suurin osa kulutuksesta tapahtuu digitaalisten suoratoistopalvelujen kautta. Tutkimuksessa huomattiin, että myös klassisen musiikin kaupallisilla palveluilla on mahdollista menestyä. Kuuntelijatutkimuksen tulosten perusteella Helsingin kaupunginorkesterin verkkokonserttien käyttäjät ovat yleisesti hyvin tyytyväisiä konserttien laatuun. Eniten kehitettävää löytyi yhteisöllisyyden kokemisessa. Intendenttien haastatteluista selvisi, että verkkokonserttitoiminta nähdään jatkumona levyttämiselle, mutta sitä ei nähty kaupallisesti kannattavana. Intendenttien mielestä verkkokonserttien tuottaminen hyödyttää yleisöä, mutta kehittää myös orkesteria ja on avuksi kansainvälisten suhteiden luomisessa. Suurimmaksi ongelmaksi koettiin verkkokonserttien jakelualustojen tilanne ja henkilöstöresurssien puute.
Tutkimuksen perusteella verkkokonsertteja tulee kehittää parantamalla niiden yhteisöllisyyden kokemusta ja elämyksellisyyttä. Verkkokonserttien yleisökasvua kannattaa hakea ulkomailta ja tutkia enemmän mahdollisuuksia verkkokonserttien kaupallistamiseen esimerkiksi vapaaehtoisilla maksuilla.