Johtamisella on merkitystä: poissaolojen hallintaa johtamista kehittämällä
Lampinen, Mari (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521655
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521655
Tiivistelmä
Pula terveydenhuollon ammattihenkilöistä on globaali ongelma ja yksi merkittävä tekijä henkilöstövajeeseen on suuri poissaolojen määrä. Poissaolotilastoissa näkyy kasvua vuosi vuodelta. Alan johtaminen on saanut kritiikkiä ja johtamisen on todettu puolestaan vaikuttavan poissaoloihin. Johtamisen täytyy muuttua, jotta kierre saadaan katkaistua.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tuoreimman tutkimustiedon pohjalta, miten johtaminen vaikuttaa hoitoalan henkilöstön poissaoloihin. Työn tavoitteena oli luoda kansainvälisen tutkimusaineiston pohjalta yleiskuva hoitoalan poissaolojen syistä, jotka liittyvät johtamiseen, esihenkilöiden käyttäytymiseen ja toimintaan.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineistoksi valikoitui 13 kansainvälistä alkuperäistutkimusta. Tiedonhaku suoritettiin systemaattisesti ProQuest, EBSCO host CINAHL, PubMed ja SAGE journals tietokannoissa. Lisäksi tehtiin manuaalisia hakuja Google Scholarilla. Lähteitä arviointiin Joanna Briggs Instituutin arviointikriteerejä hyödyntäen. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustuloksien perusteella transaktionaalinen johtaminen, laissez-faire johtaminen sekä myrkyllinen johtaminen lisäävät poissaoloja. Työkykyjohtaminen, palveleva johtaminen, transformatiivinen johtaminen, aitojohtaminen sekä ikäjohtaminen puolestaan vähentävät poissaoloja.
Johtopäätöksenä kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että haasteet ovat samankaltaiset maasta tai maanosasta riippumatta. Työ on henkisesti ja fyysisesti kuormittavaa, mikä edellyttää yksilöllistä johtamista. Esihenkilöt tarvitsevat paitsi johtamiskoulutusta, myös koulutusta poissaolojen hallintaan. Työntekijät arvostavat enenevissä määrin joustavuutta työelämän ja yksityiselämän yhteensovittamiseen. Johtamisella on huomattava merkitys poissaolojen hallintaan, mutta se yksin ei ole ainoa vaikuttava tekijä.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon organisaation poissaolojen hallintaa sekä esihenkilöiden kouluttamista suunniteltaessa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tuoreimman tutkimustiedon pohjalta, miten johtaminen vaikuttaa hoitoalan henkilöstön poissaoloihin. Työn tavoitteena oli luoda kansainvälisen tutkimusaineiston pohjalta yleiskuva hoitoalan poissaolojen syistä, jotka liittyvät johtamiseen, esihenkilöiden käyttäytymiseen ja toimintaan.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineistoksi valikoitui 13 kansainvälistä alkuperäistutkimusta. Tiedonhaku suoritettiin systemaattisesti ProQuest, EBSCO host CINAHL, PubMed ja SAGE journals tietokannoissa. Lisäksi tehtiin manuaalisia hakuja Google Scholarilla. Lähteitä arviointiin Joanna Briggs Instituutin arviointikriteerejä hyödyntäen. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustuloksien perusteella transaktionaalinen johtaminen, laissez-faire johtaminen sekä myrkyllinen johtaminen lisäävät poissaoloja. Työkykyjohtaminen, palveleva johtaminen, transformatiivinen johtaminen, aitojohtaminen sekä ikäjohtaminen puolestaan vähentävät poissaoloja.
Johtopäätöksenä kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että haasteet ovat samankaltaiset maasta tai maanosasta riippumatta. Työ on henkisesti ja fyysisesti kuormittavaa, mikä edellyttää yksilöllistä johtamista. Esihenkilöt tarvitsevat paitsi johtamiskoulutusta, myös koulutusta poissaolojen hallintaan. Työntekijät arvostavat enenevissä määrin joustavuutta työelämän ja yksityiselämän yhteensovittamiseen. Johtamisella on huomattava merkitys poissaolojen hallintaan, mutta se yksin ei ole ainoa vaikuttava tekijä.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon organisaation poissaolojen hallintaa sekä esihenkilöiden kouluttamista suunniteltaessa.