Uusia sovituksia joulunajan ortodoksisista paraliturgisista lauluista sekakuorolle ja tenorisolistille

Abstract

Ortodoksisen kirkon jumalanpalvelusmusiikin sisältöä ohjaa kirkon vanhat ja tarkat säännöt sekä ihanteet. Jumalanpalveluksissa ei näin ollen saa käyttää musiikkina mitä tahansa musiikkia, vaan kirkon hyväksymiä sävelmiä ja sovituksia. Ortodoksiseen paraliturgiseen eli jumalanpalvelusten ulkopuolella esitettävään hengelliseen musiikkiin ei sen sijaan liity varsinaista hyväksymisprosessia. Koljadat ovat joulunajan ortodoksisia paraliturgisia lauluja, jotka monesti ovat monisäkeistöisiä. Näissä lauluissa on monesti hyvin yksinkertainen melodia, jotta kansa voisi laulaa mukana ja kappale jäisi hyvin kuulijan mieleen. Kappaleiden kerronta pohjaa hyvin vahvasi joulun ydinsanomaan eli Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlaan. Tampereen ortodoksisen kirkon kuoro tilasi joulunajan ortodoksisista hengellisistä lauluista eli Koljadoista sovituksia sekakuorolle ja tenorisolistille. Sovitustyöhön valikoitui kolme omanlaista koljadaa. Jokainen näistä sisälsi viisi tai kuusi säkeistöä. Sovitustyössä täytyi sopivissa määrin tehdä musiikillisia muutoksia, jotta kuulijoiden mielenkiinnon saisi pidettyä yllä. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön kautta selvitetään, minkälaisista lähtökohdista sovitustyö on kunkin kappaleen kohdalla aloitettu ja minkälaisiin sovituksellisiin ratkaisuihin on päädytty. Näistä tuloksista on mahdollista saada tuoreita ideoita myös muun tyyppisten säkeistölaulujen sovittamisen toteuttamiseksi. Tutkimuksessa esiteltävien uusien sovituksien kautta kuulijan on mahdollista päästä kokemaan joulun sanomaa monesta eri näkökulmasta. Laulujen tunnelmaa ja kerrontaa on tuotu esille erilaisten musiikillisten valintojen kautta. Koljadat ovat erinomaisia kappaleita, joilla kuorojen on mahdollista laajentaa joulukonserttiohjelmistoa yleisestikin. Uudet sovitukset näistä lauluista tuovat lisäksi sopivaa haastetta kuorolaulutaitojen kartuttamiseksi.