Dialoginen pienryhmämenetelmä neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden opettajien työhyvinvoinnin tukena
Peräkylä, Outi (2023)
Peräkylä, Outi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521447
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521447
Tiivistelmä
Opettajan työn kuormittavuudesta on tehty tutkimuksia, joiden tulokset kertovat opettajien kamppailevan työn, kiireen ja oman jaksamisensa rajoilla. Samaan aikaan neuropsykiatrisesti oireilevien kouluikäisten lasten- ja nuorten diagnoosit yleistyvät. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jonka tavoitteena oli muokata dialogisesta perheohjausmallista opettajien työhyvinvointia tukeva pienryhmämenetelmä, joka pilotointiin. Kehittämistyön teoreettinen viitekehys muodostui neuropsykiatrisesti oireilevan oppilaan koulunkäynnissä huomioitavista tekijöistä sekä dialogisuudesta hoitotyössä. Dialogisia pienryhmätapaamisia järjestettiin kaksi ja niihin osallistui yhteensä neljä alakoulun opettajaa.
Kehittämistyön menetelmänä käytettiin jatkuvan kehittämisen menetelmää PDCA, jossa korostetaan jatkuvaa parantamista neljän erillisen toisiaan seuraavan vaiheen avulla. Pienryhmätapaamisiin osallistuneilta alakoulun opettajilta pyydettiin avoin palaute tapaamisista. Saatujen palautteiden perusteella arvioitiin ja korjattiin pilotoitavan menetelmän prosessia ennen seuraavien pienryhmätapaamisten toteutumista. Prosessin tuloksena muodostui dialogisen pienryhmämenetelmän malli, jonka avulla voidaan tukea neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden opettajien työhyvinvointia.
Dialoginen pienryhmämenetelmä voisi tukea opettajien työhyvinvointia tarjoamalla opettajille luotettavan ja vertaistuellisen pienryhmän omien kokemuksien jakamiseen sekä kuulluksi tulemiseen. Pienryhmämenetelmän pilotointiin osallistui vain pieni joukko opettajia ja haasteeksi muodostui se, etteivät he voineet käyttää siihen työaikaansa. Jatkossa olisikin tärkeää pohtia, kuinka opettajien osallistuminen työhyvinvointia tukeviin interventioihin onnistuisi myös työajalla. Dialogista pienryhmämenetelmää olisi tärkeää testata myös isommilla ryhmillä ja strukturoituna prosessina. Jatkuvan kehittämisen menetelmä soveltui kehittämistyöhön hyvin, koska se mahdollisti uudenlaisen menetelmän testaamisen ja kehittämisen.
Kehittämistyön menetelmänä käytettiin jatkuvan kehittämisen menetelmää PDCA, jossa korostetaan jatkuvaa parantamista neljän erillisen toisiaan seuraavan vaiheen avulla. Pienryhmätapaamisiin osallistuneilta alakoulun opettajilta pyydettiin avoin palaute tapaamisista. Saatujen palautteiden perusteella arvioitiin ja korjattiin pilotoitavan menetelmän prosessia ennen seuraavien pienryhmätapaamisten toteutumista. Prosessin tuloksena muodostui dialogisen pienryhmämenetelmän malli, jonka avulla voidaan tukea neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden opettajien työhyvinvointia.
Dialoginen pienryhmämenetelmä voisi tukea opettajien työhyvinvointia tarjoamalla opettajille luotettavan ja vertaistuellisen pienryhmän omien kokemuksien jakamiseen sekä kuulluksi tulemiseen. Pienryhmämenetelmän pilotointiin osallistui vain pieni joukko opettajia ja haasteeksi muodostui se, etteivät he voineet käyttää siihen työaikaansa. Jatkossa olisikin tärkeää pohtia, kuinka opettajien osallistuminen työhyvinvointia tukeviin interventioihin onnistuisi myös työajalla. Dialogista pienryhmämenetelmää olisi tärkeää testata myös isommilla ryhmillä ja strukturoituna prosessina. Jatkuvan kehittämisen menetelmä soveltui kehittämistyöhön hyvin, koska se mahdollisti uudenlaisen menetelmän testaamisen ja kehittämisen.