Säkrare injicering? : En granskning av anvisningarna för drogmissbrukare

Abstract

Syftet med detta examensarbete är att granska om råden för injicering av narkotika har sin grund i evidensbaserad kunskap. Denna typs rådgivning hör till skadereducerande verksamhet, det vill säga åtgärder som försöker minimera hälsorelaterade, sociala och ekonomiska konsekvenser som beror på individens handlingar. Två frågeställningar besvaras i arbetet: 1. Finns det forskning som stöder eller motsäger riktlinjerna för säkrare injicering? 2. Vilka är riskfaktorerna för komplikationer av droginjicering? Arbetet har begränsats till faktorer som inverkar på uppkomsten av ven- och vävnadskador samt infektioner. Som teoretisk referensram har Katie Erikssons syn på evidens valts. Datainsamlingen gjordes som en systematisk litteratursökning, elva vetenskapliga artiklar valdes och analyserades genom kvalitetsgranskning. Sex av artiklarna hade hög kvalitet och fem medel kvalitet. Resultaten visar att evidens som stöder riktlinjerna finns, inga motstridigheter hittades. Komplikationerna av injicering är många och varierande, till exempel abscesser, cellulit, åderinflammation, aneurysmer, djup ventrombos, sepsis och ödem. Riskfaktorer är främst injicering i andra ställen än armarna, inte använda filter, injicering av krossade tabletter samt dålig hygien och aseptik. Arbetet har skrivits inom ett samarbetsprojekt med Hoitotyön Tutkimussäätiö, Hotus.

The aim of this thesis is to appraise if the “safer injecting”-guidelines for drug users are evidence-based. This kind of guidance is a part of harm reduction, a range of actions designed to reduce the harmful consequences associated with human behavior. Two research questions are answered: 1. Do research that supports or contradicts the guidelines for safer injecting exist? 2. What are the risk factors for complications of intravenous drug use? This thesis focuses on factors that cause vein and tissue damage and infections. Katie Eriksson’s view on the concept of evidence is used as the theoretical framework. Data was collected by doing a systematic literature search; eleven scientific publications were chosen and critically appraised. Six of the articles were high quality and five were medium quality. The results show that evidence for the guidelines exist, no contradictions were found. The complications of injecting drug use are many and various, for example abscesses, cellulitis, phlebitis, aneurysms, deep venous thrombosis, sepsis and edema. Risk factors are mainly injecting in sites other than arms, not using a filter, injecting non-powder drug forms as well as poor hygiene and asepsis. This thesis is a part of the cooperation project with The Nursing Research Foundation, Hotus.

Tämän opinnäytetyön tarkoitus on arvioida ovatko huumeiden käyttäjille tarkoitetut ohjeet turvallisemmasta pistämisestä näyttöön perustuvia. Tämäntapainen neuvonta on osa haittoja vähentävää työtä jossa lähtökohtana on minimoida yksilön tietynlaisen käyttäytymisen aiheuttamia terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Opinnäytetyö vastaa kahteen tutkimuskysymykseen: 1. Onko olemassa tutkimuksia jotka tukevat tai vas-taavasti eivät tue ohjeita turvallisemmasta pistämisestä? 2. Mitkä ovat suonensisäisen huumeidenkäytön komplikaatioiden riskitekijät? Tämä työ on rajattu käsittelemään lähinnä laskimo- ja kudosvaurioita sekä tulehduksia aiheuttavia tekijöitä. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Katie Erikssonin käsite näyttöön perustuvasta työstä. Systemaattisen kirjallisuushaun avulla valittiin yksitoista tieteellistä artikkelia ja nämä analysoitiin kriittisen arvioinnin avulla. Artikkeleista kuusi oli korkealaatuisia ja viisi keskilaatuisia. Tulokset osoittavat, että ohjeet turvallisemmasta pistämisestä perustuvat näyttöön, ristiriitoja ei löytynyt. Pistämisestä aiheutuvia komplikaatioita on monia ja monenlaisia, muun muassa absessit, selluliitti, laskimotulehdus, aneurysma, laskimotulppa, sepsis ja ödeema. Riskitekijöitä ovat ennen kaikkea pistäminen muualle kuin käsivarsiin, ei suodattimen käyttöä, murskattujen lääkeaineiden pistäminen sekä huono hygienia ja aseptiikka. Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Hoitotyön Tutkimussäätiön kanssa.