Leikki-ikäisen lapsen ja perheen preoperatiivinen ohjaus

Abstract

Leikki-ikäisen lapsen ohjaamisessa on erityispiirteitä ja -menetelmiä, jotka vaativat ammattihenkilöstöltä ja perheeltä yhteistyötä. Perheen osallistaminen lapsen hoitoon on oleellinen osa preoperatiivista valmiste lua, sillä nykyisin valtaosa leikkausta edeltävästä valmistautumisesta tapahtuu lapsen kotona. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä ja tuottaa tietoa kirjallisuuskatsauksen avulla leikki-ikäisen lapsen ja perheen preoperatiivisesta ohjaamisesta, mitä ohjaamiseen sisältyi ja mikä merkitys preoperatiivisella oh jaamisella oli leikkausta edeltävästi. Tavoitteena oli, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, opiskelijat sekä kirurgista hoitoa saavan lapsen perhe voivat hyödyntää tietoa lapsipotilaan hoidossa. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koostui kymmenestä englanninkielisestä tutkimuksesta. Aineisto arvioitiin Joanna Briggs-instituution laatimilla laadunarviointikriteereillä näyttöön perustuvuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tulokset osoittivat, että hyvä preoperatiivinen valmistelu vaatii sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta leikki-ikäisen lapsen kehitys- ja ikätason sekä yksilöllisyyden huomioimisen moninaisten ohjausmenetel mien käyttämiseksi. Kliinisen valmistelun lisäksi, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten on hoidettava lap sen ja perheen leikkausta edeltävää ahdistusta ja huomioida sen vaikutukset onnistuneeseen leikkauskoke mukseen. Hoitohenkilöstön riittävä ammattitaito näyttäytyi osana ohjaustyötä onnistuneen ohjauksen saavuttamiseksi. Johtopäätöksinä todettiin, että perheen ja lapsen kokonaisvaltainen tuen ja ohjauksen saaminen ammatti laiselta vaikuttivat laajasti hoitomyönteisyyteen, lapsen kokemukseen sekä hoidon tuloksiin. Jatkotutkimus ja kehittämisehdotuksina esiin nousi tarve leikki-ikäisen lapsen ja perheen tarpeisiin sopiva potilasopas preoperatiivisen ohjaustyön tueksi.

When guiding children, there are special features and methods that require collaboration between professionals and families. Involving the family in a child's care is an essential part of preoperative preparation, as the majority of preoperative preparation now takes place at the child's home. The purpose of the thesis was to gather and produce information by means of literature review, on the preoperative guidance of play-aged children and their families, including what the guidance included and the significance of preoperative guidance prior to surgery. The aim was that social and health care professionals, students and families of children receiving surgical treatment can benefit from the information of caring pediatric patients. The thesis was carried out as a descriptive literature review. The research data consisted of ten studies in English. Research data were evaluated using the quality assessment criteria developed by the Joanna Briggs institution to assess evidence-baseness and reliability and were analyzed using inductive content analysis. The results showed that high quality preoperative preparation involves social and health professionals to take into account the development and age level of the play-aged child as well as individuality in order to use multiple guidance methods. In addition to clinical preparation, social and health professionals must treat the child's and the family’s preoperative anxiety and consider its effects on a successful surgical experience. The adequate professional competence of the healthcare staff was seen as an important part of the guidance. It was concluded that comprehensive support from the professional had a broad impact on treatment positivity, the child's experience, and treatment outcomes. As suggestions for further research and development, there were a need for a patient guide suitable for the needs of a play-aged child and their family for preoperative guidance.