Tunnuslukujen kehitys robottikarusellilypsystä vapaaseen eläinliikenteeseen siirryttäessä

Abstract

Lypsykarjatalous on Suomessa muuttunut automatisoidummaksi teknologisen kehityksen avulla viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Automaattilypsyn avulla tiloilla vähenee kuormittavan fyysisen työn osuus päivittäisistä työtehtävistä ja sen sijaan voidaan keskittyä karjan tarkkailuun. Robottikarusellilypsyssä lehmät ajetaan päivittäin kahdesta kolmeen kertaan lypsylle, ja lypsytyön hoitaa asemalla robottikäsivarret tai lypsy-yksikkökohtaiset robotit. Opinnäytetyö toteutettiin case-tutkimuksena Etelä-Pohjalaiselle lypsykarjatilalle. Tilalla on siirrytty vuoden 2023 alkupuolella vaiheittain robottikarusellilypsystä vapaaseen eläinliikenteeseen ja yhdeksään lypsyrobottiyksikköön. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten lypsytavan muutos vaikutti tilan tuotannollisiin tunnuslukuihin, kuten maitotuotokseen, maidon laatuun, työn tehokkuuteen ja sorkkaterveyteen. Tutkimuksessa käsiteltiin dataa puolen vuoden ajalta, jota kerättiin sorkkahoitoraporteista, lypsyhistoriasta, meijerin hinnoittelunäytteistä sekä roboteilta saaduilta raporteilta. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että vapaaseen liikenteeseen siirtymisen myötä tilan maitotuotos kohosi koko karjan osalta noin 11 % ja yhden kerran poikineiden lehmien osalta 8,7 %. Maitotuotos pysyi pääsääntöisesti vakaana robottien käyttöönottopäiviä lukuun ottamatta. Maidon solupitoisuus laski keskimäärin 6 % 163 000:sta 153 000:een kpl/ml. Ensimmäisen kerran poikineet lehmät kävivät keskimäärin koko karjaa aktiivisemmin lypsyllä heti ensimmäisten robottien asennuksesta alkaen. Työaikaa kului vapaaseen eläinliikenteeseen siirtymisen jälkeen vähemmän. Sen ja nousseen maitotuotoksen ansiosta tilan tasolla maitolitroja tuotettiin 59 % enemmän yhtä työtuntia kohden otantajakson lopussa otantajakson alkuun verrattuna. Sorkkaterveyttä tarkasteltiin kahden viimeisimmän sorkkahoidon raporttien perusteella, joiden mukaan tilalla ilmenneiden ei-tartunnallisten sorkkasairauksien kokonaismäärä oli vähentynyt. Maitomäärässä tapahtunut positiivinen kehitys oli yllättävää, sillä aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella kolme kertaa lypsystä vapaaseen eläinliikenteeseen siirryttäessä maitotuotos saattaisi laskea jopa 10 %. Myös maidon laadussa tapahtunut positiivinen kehitys oli vastoin aiempaa kahta Suomessa tehtyä tutkimusta. Vapaaseen eläinliikenteeseen siirtymisen vaikutuksista sorkkaterveyteen ja maidon laatuun tarvitsisi laajempaa tutkimustietoa, sillä opinnäytetyössä tarkasteltu aikajakso oli liian lyhyt niiden luotettavaan tarkasteluun.