Purkubetonin käyttö pihan rakenteissa: tapaus Pappilanniemi
Holmberg, Gunilla (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521487
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521487
Tiivistelmä
Neitseellisten materiaalien korvaaminen uusio- tai kierrätysmateriaalilla sekä materiaalien uusiokäyttö ja hävikin vähentäminen on megatrendi. Kestävä ympäristörakentaminen eli KESY tarkoittaa paikallisen materiaalin hyödyntämistä kustannustehokkaasti. Mahdollisuuksien mukaan korvataan neitseelliset materiaalit uusiomateriaaleilla.
Betonijätettä on arvioitu muodostuvan Suomessa vuositasolla arviolta noin 1,5–2,5 miljoonaa tonnia, tästä on noin puolet purkubetonia. Ympäristönsuojelulaki, Jätelaki ja Maanrakennusasetus ja EEJ (Ei Enää Jätettä) asetus säätelevät valtakunnallisella tasolla jätteen ja materiaalien käsittelyä.
Sääksmäen seurakunnan omistama Pappilanniemen kurssikeskus sijaitsee Valkeakoskella Vanajaveden rannalla. Pappilanniemessä oli kaksi isoa 70- luvun tiilitaloa, joista toinen purettiin talvella 2022–23. Puretusta talosta arvioitiin tulevan noin 350 t purkubetonia. Pihan päivitys tuli purkutyön yhteydessä ajankohtaiseksi. Puretun rakennuksen tyhjään tilaan toivottiin erilaisia leirikeskusta palvelevia toimintoja.
Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä on tarkasteltu vaihtoehtoja pihatoimintojen sijoitteluun ja mahdollisuutta purkubetonin kierrätykseen paikan päällä. Kustannuslaskenta tehtiin FORE-ohjelmalla alustavan pihasuunnitelmaluonnoksen pohjalta seurakunnan budjetointia varten. Pihasuunnitelmaluonnos ja eri detaljit on laadittu Vector Worksilla. Teoreettiset massalaskelmat on tehty olemassa olevan mittadatan, korkeuskäyrien ja kartalla olevien maastonmuotojen mukaan. Kolmiulotteista mallinnusta ei käytetty.
Purkumassojen käsittely ja leikkikenttälaitteiden valinta aiheuttavat eniten kustannuksia. Hanketoteutus on vaiheittainen. Luonnoksessa on pyritty yhteensovittamaan modernia rakennuskantaa ja osin pihapiiriä hämäläiseen kulttuurimaisemaan.
Työn kuluessa selvisi millä edellytyksillä purkubetonia sai käsitellä purkutyömaalla. EEJasetuksen mukaan purkubetoni tulee kuljettaa kiinteälle jäteasemalle jatkokäsittelyä varten. Kiertäviä työmaille pystytettäviä ”käsittelylaitoksia” ei toistaiseksi ole, laitokset vähentäisivät massojen kuljetustarpeita. Pappilanniemessä noudatettiin Maanrakennusasetusta. Materiaali käytettiin ylemmän pysäköintialueen laajentamiseen, yli 30 m rannasta. Materiaalille tuli käyttöä paikallisesti, ja kuljetustarve väheni, päästöjä säästyi arviolta 1,7–2,1 t CO2 ekv.
Avainsanat: purkubetoni, uusiokäyttö, kierrätysmateriaalit, Pappilanniemi
Sivut 39 sivua ja liitteitä 3 sivua Replacing virgin materials with recycled materials, reuse of materials and reduction of waste is a megatrend. Sustainable landscaping, or KESY in Finnish, means utilizing local material in a cost-effective manner. If possible, virgin materials are replaced with recycled materials.
It has been estimated that approximately 1.5–2.5 million tons of concrete waste is generated annually in Finland, about half of which is demolition concrete. The Environmental Protection Act, the Waste Act, the Land Development Decree and the EoW (End of Waste) Decree regulate the handling of waste and materials at the national level.
The Pappilanniemi course centre, owned by Sääksmäki parish, is situated by the lake Vanajavesi, in Valkeakoski town. There were two large brick houses from the 70s in Papplanniemi, one of which was demolished in the winter of 2022–23. It was estimated that the demolition would produce about 350 t of demolition concrete. There was a need to upgrade the yard and the area around the demolished building. It was requested that the empty space would be filled with various activity-sites serving the needs of the course centre.
In this practice-based thesis, options for yard functions and the possibility of using demolition concrete on site are examined. The cost calculation was done using the FORE program based on a draft garden plan for the parish's budgeting. The yard plan draft and various details were drawn up with Vector Works. Theoretical mass calculations were made according to the existing measurement data, height curves and terrain forms on the map. Three-dimensional modelling was not used.
Handling of demolition materials and playground equipment produces most costs. Project implementation is phased. In the draft, an attempt was made to harmonize modern buildings and courtyard with the cultural landscape of Häme region.
During this thesis prerequisites for handling demolition concrete at on site became clear. According to the EoW Regulation, demolition concrete must be transported to a fixed waste station for further processing. So far there are no ’processing plants’ which could be transported from a site to another to reduce transport needs of the demolition concrete. The Land Construction Ordinance was followed in Pappilanniemi. The demolished concrete was used to expand the upper parking area, more than 30 m from the lakeshore. The material was used locally, which reduced the need for transportation and thus emissions were saved by an estimated 1.7-2.1 t CO2eq.
Keywords: Demolition concrete, reuse, recycled materials, Pappilanniemi
Pages 39 pages and appendices 3 pages
Betonijätettä on arvioitu muodostuvan Suomessa vuositasolla arviolta noin 1,5–2,5 miljoonaa tonnia, tästä on noin puolet purkubetonia. Ympäristönsuojelulaki, Jätelaki ja Maanrakennusasetus ja EEJ (Ei Enää Jätettä) asetus säätelevät valtakunnallisella tasolla jätteen ja materiaalien käsittelyä.
Sääksmäen seurakunnan omistama Pappilanniemen kurssikeskus sijaitsee Valkeakoskella Vanajaveden rannalla. Pappilanniemessä oli kaksi isoa 70- luvun tiilitaloa, joista toinen purettiin talvella 2022–23. Puretusta talosta arvioitiin tulevan noin 350 t purkubetonia. Pihan päivitys tuli purkutyön yhteydessä ajankohtaiseksi. Puretun rakennuksen tyhjään tilaan toivottiin erilaisia leirikeskusta palvelevia toimintoja.
Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä on tarkasteltu vaihtoehtoja pihatoimintojen sijoitteluun ja mahdollisuutta purkubetonin kierrätykseen paikan päällä. Kustannuslaskenta tehtiin FORE-ohjelmalla alustavan pihasuunnitelmaluonnoksen pohjalta seurakunnan budjetointia varten. Pihasuunnitelmaluonnos ja eri detaljit on laadittu Vector Worksilla. Teoreettiset massalaskelmat on tehty olemassa olevan mittadatan, korkeuskäyrien ja kartalla olevien maastonmuotojen mukaan. Kolmiulotteista mallinnusta ei käytetty.
Purkumassojen käsittely ja leikkikenttälaitteiden valinta aiheuttavat eniten kustannuksia. Hanketoteutus on vaiheittainen. Luonnoksessa on pyritty yhteensovittamaan modernia rakennuskantaa ja osin pihapiiriä hämäläiseen kulttuurimaisemaan.
Työn kuluessa selvisi millä edellytyksillä purkubetonia sai käsitellä purkutyömaalla. EEJasetuksen mukaan purkubetoni tulee kuljettaa kiinteälle jäteasemalle jatkokäsittelyä varten. Kiertäviä työmaille pystytettäviä ”käsittelylaitoksia” ei toistaiseksi ole, laitokset vähentäisivät massojen kuljetustarpeita. Pappilanniemessä noudatettiin Maanrakennusasetusta. Materiaali käytettiin ylemmän pysäköintialueen laajentamiseen, yli 30 m rannasta. Materiaalille tuli käyttöä paikallisesti, ja kuljetustarve väheni, päästöjä säästyi arviolta 1,7–2,1 t CO2 ekv.
Avainsanat: purkubetoni, uusiokäyttö, kierrätysmateriaalit, Pappilanniemi
Sivut 39 sivua ja liitteitä 3 sivua
It has been estimated that approximately 1.5–2.5 million tons of concrete waste is generated annually in Finland, about half of which is demolition concrete. The Environmental Protection Act, the Waste Act, the Land Development Decree and the EoW (End of Waste) Decree regulate the handling of waste and materials at the national level.
The Pappilanniemi course centre, owned by Sääksmäki parish, is situated by the lake Vanajavesi, in Valkeakoski town. There were two large brick houses from the 70s in Papplanniemi, one of which was demolished in the winter of 2022–23. It was estimated that the demolition would produce about 350 t of demolition concrete. There was a need to upgrade the yard and the area around the demolished building. It was requested that the empty space would be filled with various activity-sites serving the needs of the course centre.
In this practice-based thesis, options for yard functions and the possibility of using demolition concrete on site are examined. The cost calculation was done using the FORE program based on a draft garden plan for the parish's budgeting. The yard plan draft and various details were drawn up with Vector Works. Theoretical mass calculations were made according to the existing measurement data, height curves and terrain forms on the map. Three-dimensional modelling was not used.
Handling of demolition materials and playground equipment produces most costs. Project implementation is phased. In the draft, an attempt was made to harmonize modern buildings and courtyard with the cultural landscape of Häme region.
During this thesis prerequisites for handling demolition concrete at on site became clear. According to the EoW Regulation, demolition concrete must be transported to a fixed waste station for further processing. So far there are no ’processing plants’ which could be transported from a site to another to reduce transport needs of the demolition concrete. The Land Construction Ordinance was followed in Pappilanniemi. The demolished concrete was used to expand the upper parking area, more than 30 m from the lakeshore. The material was used locally, which reduced the need for transportation and thus emissions were saved by an estimated 1.7-2.1 t CO2eq.
Keywords: Demolition concrete, reuse, recycled materials, Pappilanniemi
Pages 39 pages and appendices 3 pages