Keittiöhenkilökunnan perehdyttäminen: tutkimuksellinen kehittämistyö
Sarkkinen, Heimo (2023)
Sarkkinen, Heimo
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060622165
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060622165
Tiivistelmä
Perehdyttäminen on nykypäivänä todella tärkeää työelämässä. Se hyödyttää kaikkia osapuolia tasapuolisesti. Työntekijät arvostavat työpaikkaa, jossa heille annetaan riittävät tiedot, taidot ja välineet työn tehokkaaseen suorittamiseen heti alusta alkaen, eikä heille tule tunnetta yksin jäämisestä. Työnantaja puolestaan saa itselleen työntekijän, joka osaa ja tiedostaa työprosessit, sekä niiden tarkoitukset ja selviytyy niiden suorittamisesta tehokkaasti ja laadukkaasti.
Tutkimuksen tarve oli selkeä, koska työpaikalla ei ollut valmiina perehdytyssuunnitelmaa, perehdytysopasta tai selkeää linjaa perehdyttämisen kulusta. Perehdytyskäytännöt vaihtelivat paljon ja perehdyttäminen ei ollut tasalaatuista. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää perehdyttämisen ongelmakohtia ja parantaa perehdyttämisen laatua. Tutkimustuloksia apuna käyttäen toimeksiantajalle laadittiin työpaikalle perehdytyssuunnitelma, sekä perehdytysopas. Laadittua perehdytyssuunnitelmaa tullaan vielä muokkaamaan ja kehittämään tulevaisuudessa käytännön testaamisen perusteella.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimus suoritettiin teemahaastatteluina yhdessä toimeksiantajan toimipisteessä. Haastateltavat olivat keittiöhenkilökuntaa, kokkeja ja yksi keittiömestari. Haastattelut suoritettiin helmi- ja maaliskuussa 2023. Aineistoa kerättiin haastattelujen lisäksi aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta.
Aineiston analysoinnin jälkeen tärkeimpinä tuloksina voidaan pitää perehdyttämiseen varatun ajan olleen liian vähäistä ja perehdyttämisen olleen muutenkin osittain puutteellista. Lisäksi käytännön asioita olisi hyvä käydä paremmin läpi heti työsuhteen alussa. Työntekijät olivat kuitenkin suurimmalta osin tyytyväisiä nykyiseen perehdytyksen tasoon.
Johtopäätöksinä perehdytyksen suunnitteluun kannattaa panostaa ja perehdytykseen varata ylipäänsä riittävästi aikaa. Lisäksi perehdytyksen laatua ja onnistumista on tärkeä seurata ja kehittää. Perehdyttämiseen käytetty aika on erittäin hyvin investoitua aikaa, se maksaa varmasti itsensä takaisin tulevaisuudessa.
Tutkimuksen tarve oli selkeä, koska työpaikalla ei ollut valmiina perehdytyssuunnitelmaa, perehdytysopasta tai selkeää linjaa perehdyttämisen kulusta. Perehdytyskäytännöt vaihtelivat paljon ja perehdyttäminen ei ollut tasalaatuista. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää perehdyttämisen ongelmakohtia ja parantaa perehdyttämisen laatua. Tutkimustuloksia apuna käyttäen toimeksiantajalle laadittiin työpaikalle perehdytyssuunnitelma, sekä perehdytysopas. Laadittua perehdytyssuunnitelmaa tullaan vielä muokkaamaan ja kehittämään tulevaisuudessa käytännön testaamisen perusteella.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimus suoritettiin teemahaastatteluina yhdessä toimeksiantajan toimipisteessä. Haastateltavat olivat keittiöhenkilökuntaa, kokkeja ja yksi keittiömestari. Haastattelut suoritettiin helmi- ja maaliskuussa 2023. Aineistoa kerättiin haastattelujen lisäksi aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta.
Aineiston analysoinnin jälkeen tärkeimpinä tuloksina voidaan pitää perehdyttämiseen varatun ajan olleen liian vähäistä ja perehdyttämisen olleen muutenkin osittain puutteellista. Lisäksi käytännön asioita olisi hyvä käydä paremmin läpi heti työsuhteen alussa. Työntekijät olivat kuitenkin suurimmalta osin tyytyväisiä nykyiseen perehdytyksen tasoon.
Johtopäätöksinä perehdytyksen suunnitteluun kannattaa panostaa ja perehdytykseen varata ylipäänsä riittävästi aikaa. Lisäksi perehdytyksen laatua ja onnistumista on tärkeä seurata ja kehittää. Perehdyttämiseen käytetty aika on erittäin hyvin investoitua aikaa, se maksaa varmasti itsensä takaisin tulevaisuudessa.
