110kV kytkinkentän kuntokartoitus, korjaussuunnitelma ja kunnonseurantaohjelma
Jasu, Tuomo (2014)
Jasu, Tuomo
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090113675
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090113675
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tehdä Teollisuuden Voima Oyj:n 110kV kytkinkentän kuntokartoitus, mahdollinen korjaussuunnitelma ja kunnonseurantaohjelma. Kentällä olevista perustuksista oli muutamassa havaittu halkeilua ja rapautumista, jonka seurauksena tähän aiheeseen päätettiin perehtyä. Tavoitteena oli tutkia kentän perustusten ja maaperän kunto, sekä miettiä mahdollisesti vaurioituneiden perustusten korjaamistapoja. Näiden perusteella laaditaan korjaussuunnitelma ja kunnonseurantaohjelma.
Työssä tutkitaan betoniperustuksen eri korjaamismenetelmiä sekä maaperän ongelmia rakentamisessa. Johtavana ajatuksena oli, että korjaus suoritetaan mantteloimalla. Vastaan tuli kuitenkin ongelmia tartuntojen kanssa ja piti miettiä muita tapoja ehjän perustuksen saamiseksi. Kytkinkenttä on rakennettu vuonna 1983 ja sen aikaisia piirustuksia ei löytynyt, mutta työ pystyttiin tekemään olemassa olevilla tiedoilla. Työn aikana vastaan tuli useita ongelmia, jolloin korjaussuunnitelmaa jouduttiin muuttamaan ja miettimään vaihtoehtoisia tapoja.
Työn alussa keskitytään betoniin ja sen ominaisuuksiin, muun muassa miten se kes-tää Suomen lämmönvaihtelut, kovat pakkaset sekä roudan aiheuttamat rasitteet. Selvitetään myös, mitkä ovat yleisimmät syyt betonin halkeiluun ja rapautumiseen. Lisäksi keskitytään maaperään ja käydään läpi maaperän käyttäytymistä Suomen ilmastossa, sekä miten maaperää on käsiteltävä, ennen kuin siihen voidaan rakentaa. Korjaussuunnitelmassa esitetään kohteeseen sopivin korjaustapa ja käydään läpi, miten työ tultaisiin suorittamaan. Lopuksi laaditaan kunnonseurantaaikataulu, josta nähdään kuinka usein rakenteita ja järjestelmiä tulisi tarkastaa, jotta toimenpiteet pysyisivät ennemmin pieninä huoltoina kuin isompina korjauksina.
Työssä tutkitaan betoniperustuksen eri korjaamismenetelmiä sekä maaperän ongelmia rakentamisessa. Johtavana ajatuksena oli, että korjaus suoritetaan mantteloimalla. Vastaan tuli kuitenkin ongelmia tartuntojen kanssa ja piti miettiä muita tapoja ehjän perustuksen saamiseksi. Kytkinkenttä on rakennettu vuonna 1983 ja sen aikaisia piirustuksia ei löytynyt, mutta työ pystyttiin tekemään olemassa olevilla tiedoilla. Työn aikana vastaan tuli useita ongelmia, jolloin korjaussuunnitelmaa jouduttiin muuttamaan ja miettimään vaihtoehtoisia tapoja.
Työn alussa keskitytään betoniin ja sen ominaisuuksiin, muun muassa miten se kes-tää Suomen lämmönvaihtelut, kovat pakkaset sekä roudan aiheuttamat rasitteet. Selvitetään myös, mitkä ovat yleisimmät syyt betonin halkeiluun ja rapautumiseen. Lisäksi keskitytään maaperään ja käydään läpi maaperän käyttäytymistä Suomen ilmastossa, sekä miten maaperää on käsiteltävä, ennen kuin siihen voidaan rakentaa. Korjaussuunnitelmassa esitetään kohteeseen sopivin korjaustapa ja käydään läpi, miten työ tultaisiin suorittamaan. Lopuksi laaditaan kunnonseurantaaikataulu, josta nähdään kuinka usein rakenteita ja järjestelmiä tulisi tarkastaa, jotta toimenpiteet pysyisivät ennemmin pieninä huoltoina kuin isompina korjauksina.