Solita Akatemia – uransa alussa olevien ohjelmistokehittäjien koulutusmallin kehittäminen
Laitinen, Topi (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060622178
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060622178
Tiivistelmä
Yksi IT-alan suurimmista haasteista viime vuosina on ollut puute osaavista työntekijöistä. Kun sopivia osaajia ei työmarkkinoilta ole löytynyt, ovat yritykset perustaneet omia koulutusohjelmia. Solitan uransa alussa olevien ohjelmistokehittäjien koulutusohjelma kulkee nimellä Akatemia. Akatemian tavoitteena on täyttää osaamisvaje uransa alkuvaiheessa olevan työntekijän osaamisen ja työelämän vaatimusten välillä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka Solita akatemian koulutussisältöjä ja menetelmiä tulisi kehittää, jotta ne palvelisivat paremmin yrityksen ja yksilön tarpeita. Tutkimuksessa haluttiin selvittää mahdollisia kehityskohteita osaamistarpeiden tunnistamiseen, koulutussisältöön sekä oppimista tukeviin menetelmiin. Tutkimuksessa syntyneiden kehitysehdotusten pilotointi rajattiin tämän opinnäytetyön ulkopuolelle.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustui osaamisen ja oppimisen teorioihin. Osaamiseen perehdyttiin tunnistamalla erilaisia tapoja tulkita ja käsitellä osaamista ja näihin liittyviä tekijöitä. Lisäksi syvennyttiin osaamisen tunnistamiseen ja johtamiseen. Oppimisen osalta painopiste oli oppimista tukevissa menetelmissä, aikuisoppimisessa ja oppimiseen vaikuttavien tekijöiden tarkastelussa. Teoriaosuuden pohjalta luotiin opinnäytetyön oma työelämän osaamisen kehittämisen ja oppimisen viitekehys.
Tutkimuksen lähestymistapana oli tapaustutkimus ja siinä käytettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimusmenetelmiksi valittiin Akatemian käyneille kohdistettu kyselytutkimus sekä Akatemian parissa työskentelevien henkilöiden haastattelut. Tulokset analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Akatemian koulutussisältöä ja -menetelmiä pidettiin pääosin hyödyllisenä. Erityisen hyödylliseksi koettiin mentorointi sekä Akatemian aikana tehtävä harjoitustyö. Akatemian sosiaalinen puoli ja ryhmän tarjoama tuki koettiin tärkeäksi oppimista tukevaksi tekijäksi. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että Akatemian suorittaneet ovat viihtyneet yrityksessä hyvin ja vaihtuvuus on ollut pientä.
Tutkimuksen tulokset paljastivat myös kehityskohteita. Linkitys yrityksen strategian sekä osaamistarpeiden tunnistamisen ja osaamisen kehittämisen välillä voisi olla vahvempi. Koulutussisällöllä tulisi olla tiiviimpi yhteys kysyntään ja erilaiset lähtötasot osaamisessa voitaisiin huomioida paremmin koulutusten suunnittelussa. Myös uusia oppimismenetelmiä voitaisiin kokeilla. Muutoksia tehdessä Akatemian sosiaalisen oppimisen keinot ja yhteisöllisyys tulisi säilyttää.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka Solita akatemian koulutussisältöjä ja menetelmiä tulisi kehittää, jotta ne palvelisivat paremmin yrityksen ja yksilön tarpeita. Tutkimuksessa haluttiin selvittää mahdollisia kehityskohteita osaamistarpeiden tunnistamiseen, koulutussisältöön sekä oppimista tukeviin menetelmiin. Tutkimuksessa syntyneiden kehitysehdotusten pilotointi rajattiin tämän opinnäytetyön ulkopuolelle.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustui osaamisen ja oppimisen teorioihin. Osaamiseen perehdyttiin tunnistamalla erilaisia tapoja tulkita ja käsitellä osaamista ja näihin liittyviä tekijöitä. Lisäksi syvennyttiin osaamisen tunnistamiseen ja johtamiseen. Oppimisen osalta painopiste oli oppimista tukevissa menetelmissä, aikuisoppimisessa ja oppimiseen vaikuttavien tekijöiden tarkastelussa. Teoriaosuuden pohjalta luotiin opinnäytetyön oma työelämän osaamisen kehittämisen ja oppimisen viitekehys.
Tutkimuksen lähestymistapana oli tapaustutkimus ja siinä käytettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimusmenetelmiksi valittiin Akatemian käyneille kohdistettu kyselytutkimus sekä Akatemian parissa työskentelevien henkilöiden haastattelut. Tulokset analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Akatemian koulutussisältöä ja -menetelmiä pidettiin pääosin hyödyllisenä. Erityisen hyödylliseksi koettiin mentorointi sekä Akatemian aikana tehtävä harjoitustyö. Akatemian sosiaalinen puoli ja ryhmän tarjoama tuki koettiin tärkeäksi oppimista tukevaksi tekijäksi. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että Akatemian suorittaneet ovat viihtyneet yrityksessä hyvin ja vaihtuvuus on ollut pientä.
Tutkimuksen tulokset paljastivat myös kehityskohteita. Linkitys yrityksen strategian sekä osaamistarpeiden tunnistamisen ja osaamisen kehittämisen välillä voisi olla vahvempi. Koulutussisällöllä tulisi olla tiiviimpi yhteys kysyntään ja erilaiset lähtötasot osaamisessa voitaisiin huomioida paremmin koulutusten suunnittelussa. Myös uusia oppimismenetelmiä voitaisiin kokeilla. Muutoksia tehdessä Akatemian sosiaalisen oppimisen keinot ja yhteisöllisyys tulisi säilyttää.