Pikkulimaskan potentiaali laimealla kosteikolla
Penttinen, Aino (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521521
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521521
Tiivistelmä
Suomen biotalousstrategian (2022) tavoitteissa on muun muassa luoda uusia biotalouden ratkaisuja, vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, tehostaa ekologista kestävyyttä ja uusiutuvien luonnonvarojen uusiutumiskykyä. Vesistöjen biomassat sekä makea vesi sisältyvät biotalousstrategiaan. Maatalouden on arvioitu aiheuttavan yli puolet Suomen pintavesien ravinnekuormituksesta. Erityisesti typpi ja fosfori ovat ravinteita, jotka rehevöittävät vesistöjä. Pikkulimaska (Lemna minor) on pieni vesikasvi, jonka ominaisuutena on tehokas ravinteiden keruu kasvuympäristöstään. Sen potentiaali osana ravinnekiertoa ja biotaloutta on tunnistettu maailmalla, mutta Suomessa tutkimus on ollut vähäistä.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Luonnonvarakeskus, jossa on toteutettu hankkeita pikkulimaskasta kalankasvatuslaitoksissa. Hankkeissa on keskitytty vähentämään kalankasvatuksesta syntyviä ravinnepäästöjä ja luomaan pikkulimaskasta kalanrehua kiertotalouden menetelmin. Opinnäytetyössä tavoitteena oli tutkia pikkulimaskan potentiaalia osana maatalouden ravinnekiertoa kasvattamalla sitä maatalousympäristössä.
Tutkimus toteutettiin 2022 kesän ja syksyn aikana, jolloin pikkulimaskat sijoitettiin kahteen erilaiseen kasvatuspaikkaan: laimeaan maatalouskosteikkoon ja lannoitettuihin kasvatusaltaisiin. Kasvatus toteutettiin 8.8.2022-12.10.2022. Sadonkorjuun jälkeen pikkulimaskat analysoitiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun Rajakadun ja Saarijärven kampuksien laboratorioissa. Pikkulimaskoista määritettiin tuhka-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet. Tämän lisäksi pikkulimaskojen massankasvua seurattiin.
Kasvatuskokeet onnistuivat valitussa ympäristössä. Eniten massansa kasvattivat kosteikolla kasvaneet pikkulimaskat. Kosteikolla kasvatettujen pikkulimaskojen kuiva-aineesta oli fosforia 0,0085 %, typpeä 2,41 %, raakavalkuaista 15,09 % ja tuhkaa 10,4 %. Lannoitetuissa altaissa kasvatettujen pikkulimaskojen kuiva-aineesta oli fosforia 0,013 %, typpeä 5,63 %, raakavalkuaista 35,18 % ja tuhkaa 10,6 %.
Tutkimuksessa käytetty kosteikko soveltui hyvin pikkulimaskan kasvatukseen, mikäli tavoitteena on kasvattaa pikkulimaskan massaa. Mikäli pikkulimaskaa haluaa hyödyntää lannoitteena tai rehuna, tulee kasvatus toteuttaa lannoitetussa ympäristössä, jotta lopputuotteessa on tarpeeksi hyödynnettäviä ravintoaineita. Pikkulimaskalla on potentiaalia osana maatalouden ravinnekertoa, sillä se kykenee keräämään itseensä ravinteita, vaikuttaen positiivisesti kasvuympäristönsä ekologiseen tilaan. Ravinnekerron toteutumiseksi tulee pikkulimaskaa hyödyntää osana maataloutta. Biotaloustuotteena pikkulimaskasta on moneen, sitä voi hyödyntää lannoitteena, rehuna tai bioenergian ja -polttoaineiden tuotannossa.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Luonnonvarakeskus, jossa on toteutettu hankkeita pikkulimaskasta kalankasvatuslaitoksissa. Hankkeissa on keskitytty vähentämään kalankasvatuksesta syntyviä ravinnepäästöjä ja luomaan pikkulimaskasta kalanrehua kiertotalouden menetelmin. Opinnäytetyössä tavoitteena oli tutkia pikkulimaskan potentiaalia osana maatalouden ravinnekiertoa kasvattamalla sitä maatalousympäristössä.
Tutkimus toteutettiin 2022 kesän ja syksyn aikana, jolloin pikkulimaskat sijoitettiin kahteen erilaiseen kasvatuspaikkaan: laimeaan maatalouskosteikkoon ja lannoitettuihin kasvatusaltaisiin. Kasvatus toteutettiin 8.8.2022-12.10.2022. Sadonkorjuun jälkeen pikkulimaskat analysoitiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun Rajakadun ja Saarijärven kampuksien laboratorioissa. Pikkulimaskoista määritettiin tuhka-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet. Tämän lisäksi pikkulimaskojen massankasvua seurattiin.
Kasvatuskokeet onnistuivat valitussa ympäristössä. Eniten massansa kasvattivat kosteikolla kasvaneet pikkulimaskat. Kosteikolla kasvatettujen pikkulimaskojen kuiva-aineesta oli fosforia 0,0085 %, typpeä 2,41 %, raakavalkuaista 15,09 % ja tuhkaa 10,4 %. Lannoitetuissa altaissa kasvatettujen pikkulimaskojen kuiva-aineesta oli fosforia 0,013 %, typpeä 5,63 %, raakavalkuaista 35,18 % ja tuhkaa 10,6 %.
Tutkimuksessa käytetty kosteikko soveltui hyvin pikkulimaskan kasvatukseen, mikäli tavoitteena on kasvattaa pikkulimaskan massaa. Mikäli pikkulimaskaa haluaa hyödyntää lannoitteena tai rehuna, tulee kasvatus toteuttaa lannoitetussa ympäristössä, jotta lopputuotteessa on tarpeeksi hyödynnettäviä ravintoaineita. Pikkulimaskalla on potentiaalia osana maatalouden ravinnekertoa, sillä se kykenee keräämään itseensä ravinteita, vaikuttaen positiivisesti kasvuympäristönsä ekologiseen tilaan. Ravinnekerron toteutumiseksi tulee pikkulimaskaa hyödyntää osana maataloutta. Biotaloustuotteena pikkulimaskasta on moneen, sitä voi hyödyntää lannoitteena, rehuna tai bioenergian ja -polttoaineiden tuotannossa.