Juuristojen ominaisuuksien ja satotasojen välinen yhteys aikaisilla pakastehernelajikkeilla

Abstract

Opinnäytetyössä tutkitaan aikaisten pakastehernelajikkeiden juuristoja ja niiden yhteyttä lajikkeiden satopotentiaaliin. Tavoitteena on myös selvittää, onko aikaisten lajikkeiden joukossa lajikkeita, jotka muodostavat nopeammin laajemman juuriston, ovatko parhaiksi todetut lajikkeet myös juuristoltaan parhaimpia ja johtuuko aikaisten lajikkeiden kuivuudenarkuus juuriston kehittymättömyydestä sadonmuodostusvaiheeseen mennessä. Opinnäytetyön tilaajana toimii Apetit Ruoka Oy (Apetit). Apetit viljelyttää pakastehernettä Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla ja sato puidaan loppukesästä Apetitin hernepuimureilla. Pakasteherneen puinti ajoitetaan niin, että herneen kovuus on tietyllä tasolla, eikä ylikypsää hernettä puida. Puintiaikataulun pitää olla sujuva ja tehokas, minkä vuoksi kylvöpäiviä porrastetaan ja viljelyksessä on aikaisuuksiltaan erilaisia lajikkeita. Aikaisten pakastehernelajikkeiden satotasot ovat kuitenkin merkittävästi huonompia kuin myöhäisillä lajikkeilla. Tutkimuksen toiminnallinen osuus toteutettiin Köyliössä Räpin koetilalla. Tutkimuksessa mukana olevista hernelajikkeista otettiin juuristonäytteitä kesän aikana kolmessa eri kasvun vaiheessa, ja juuristot pestiin, kuivattiin ja kuvattiin mitta-asteikollisella alustalla. Juuristoista mitattiin syvyyttä ja arvioitiin haaroittuneisuutta ja juurinystyröiden kehittyneisyyttä. Lajikkeista otettiin jokaisessa kasvun vaiheessa kahdeksan näytettä, ja lajikkeita tutkimuksessa oli mukana kahdeksan: viisi aikaista ja kolme myöhäistä lajiketta. Johtopäätöksissä tarkastellaan yhteyttä tutkimuksen tulosten ja lajikkeiden satotasojen välillä. Aikaisten ja myöhäisten lajikkeiden juuristoissa oli selkeitä eroja ja aikaistenkin lajikkeiden joukossa oli sekä paremmin että heikommin kasvaneita lajikkeita. Aikaisten lajikkeiden joukosta nousi yksi selkeästi juuristoltaan paremmin kasvanut lajike, joka tuotti myös aikaisista lajikkeista parhaan sadon. Kokonaisuudessaan tutkimus onnistui, sillä tuloksista tehtiin johtopäätöksiä ja tutkimuskysymyksiin vastattiin. Myös tutkimuksen luotettavuutta pohdittiin työn lopussa.