Itsensä johtamisen keinot ja kokemukset asiantuntijoiden hybridityössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää yksilöiden keinoja itsensä johtamiseen etä- ja lähityön yhdistelmässä hybridityössä. Mitkä keinot ovat heillä toimineet ja millaista mahdollisia haasteita he ovat kokeneet etätyöskentelynsä aikana. Näin saadaan tietoja heidän tukemiseensa ja kehittämiseensä itsensä johtamisen avulla. Tarkoituksena oli myös selvittää, miten ja miksi ns. hybridityöskentelymalli sopii asiantuntijoille. Mitä etuja työskentelymalli on tuonut työntekijöiden omaan arkeen ja työn tekemiseen? Mikä heitä motivoi työn yhdistämisessä?

Tässä työssä keskityttiin hybridityömallin ymmärtämiseen ja toimintaperiaatteeseen. Pandemia-aika ei aiheuttanut pelkästään ns. digiloikkaa, vaan myös ns. autonomialoikan. Asiantuntijatehtäviä tekevien digiosaaminen parani ja heidän itseohjautuvuutensa työssä kasvoi. Työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja työtapoihinsa parantui. Näin he pystyvät paremmin toteuttamaan myös omaa itsensä johtamista työssään. Itsensä johtamista voi tarkastella monista näkökulmista. Pohjimmiltaan itsensä johtamisen merkityksen kasvuun on vaikuttanut työelämän kiire. Työnteon ympäristö ja olosuhteet ovat jatkuvassa muutoksessa ja murroksessa. Mukana pysyminen edellyttää työntekijöiltä joustamis- ja uudistumiskykyä.

Kohderyhmärajaus tehtiin asiantuntijoihin. Asiantuntijalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tietotyöläistä, jolla on tietystä alasta laaja teoreettinen erityisosaaminen. Työtä tehdään usein itsenäisesti ja tietotekniikan välityksellä. Heillä oli myös valmiudet siirtyä etätöihin pikaisesti korona-ajan alkaessa. Tietokoneet sekä yhteydet mahdollistavat heille työn tekemisen myös muualla kuin toimistolla muita helpommin.

Tässä työssä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, jota täydennettiin määrällisen menetelmän elementeillä. Työssä yhdistyi monimetodologisesti laadullisen menetelmän haastattelu ja määrällisen menetelmän lomakekysely.

Tutkimuksen mukaan työntekijät kokevat suoriutuvansa hybridityömallissa töistä hyvin. 70 % vastasi, että etätöissä työssä suoriutuminen sujuu paremmin kuin lähitöissä. Huomattavaa on, että kenenkään mielestä etätyöt eivät vaikeuta töiden tekemistä. Mahdolliset muutoksetkin koettiin pääsääntöisesti positiivisina eikä negatiivisia asioita noussut esille. Työnantajapuolella haastattelut toivat esiin ennen kaikkea asennemuutokset etätyötä kohtaan. Hybridityökäytäntöjä päivitetään vastaamaan nykytilannetta ja tulevaisuutta odotetaan mielenkiinnolla.