Muistisairaan kohtaaminen validaatiomenetelmän avulla : opas hoitohenkilökunnalle

Abstract

Suomessa sairastuu vuosittain noin 14 500 henkilöä muistisairauteen ja suurimmalla osalla pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementia. Muistisairaita henkilöitä hoitaessa kohtaa usein haastavaa käytöstä sekä hankalia tilanteita arkipäiväsissä toiminnoissa ja joskus on vaikea löytää yhteinen sävel hoitajan sekä hoidettavan kesken. Tämän vuoksi teimme opinnäytetyön, jonka tarkoituksena oli tuottaa opas, jossa tuodaan uusimman tutkimuksen pohjalta tietoa validaatiomenetelmästä ja muistisairauksista.

Opinnäytetyön ja sen tuotoksena luodun oppaan tarkoituksena on lisätä hoitajien tietämystä eri muistisairauksista sekä vahvistaa vuorovaikutusosaamista lääkkeettömänä hoitomuotona muistisairaiden kohtaamisessa mahdollisten käytösongelmien ilmaantuessa sekä muissa arjen eri tilanteissa. Oppaan loimme PowerPoint-muotoon opinnäytetyön pohjalta. Opas on tiivis tietopaketti sekä helposti saatavilla. Työtämme pystyvät hyödyntämään opiskelijat, yhteistyöyrityksemme työntekijät sekä muut alan ammattilaiset.

Opinnäytetyö on toteutettu toiminnallisena menetelmänä. Tutkimusaineistomme haku on tapahtunut kesän 2022 aikana, käytimme muun muassa seuraavia sähköisiä tietokantoja: Finna, PubMed, Cinahl ja Medic. Tutkimusartikkeleihin valikoitui lopulta 5 eri tutkimusartikkelia sähköisestä tietokannasta, jotka on analysoitu sisällönanalyysin avulla. Aineistossa käy ilmi, että validaatiomenetelmä on hyvä työväline hoitajan ja hoidettavan vuorovaikutuksessa sekä heidän välisissään kohtaamisissa.

Muistisairaat tunnistavat, mikäli hoitaja kohtelee häntä alentuvasti tai teeskentelee tilanteessa, joten kohtaamisen pohjana tulee olla teeskentelemättömyys ja aitous. On kuitenkin tärkeää muistaa, että validaatio ei sovi kaikkiin tilanteisiin tai kaikille muistisairaille, vaan on olemassa muitakin hyviä hoitokeinoja. Johtopäätöksenä voidaan siis todeta, että muistisairaiden kanssa työskentely voi olla haastavaa, jonka vuoksi hoitohenkilökunnan osaaminen on tärkeää muistisairaiden hoidossa ja kohtaamisessa, minkä vuoksi olisi hyvä, että hoitohenkilökunta päivittää omaa osaamistaan säännöllisesti.

Over 190 000 people in Finland suffer from dementia. Three of four clients who live in supported living facilities have at least some memory disorders. Behavioral symptoms are adverse changes in mood and behaviour which complicate daily survival, interaction and social life.

This Barchelor’s thesis describes the most common memory disorders and the behavioral symptoms associated with them. This thesis was conducted as a functional study. The purpose of this thesis is to raise awareness about different memory disorders and support nursing staff and increase understanding of the behavioral symptoms of memory disorders.

People with memory disorders recognize easy if the caregiver fakes some feelings. Interaction between caregivers and patients with memory disorders must be based on authenticity. Validation method is a good tool for interaction between caregivers and persons who have memory disorders.

We created a guide, which gives simple and clear instructions. The guide is made especially for assisted living-units. The guide provides methods to facilitate coping the everyday life with people who have different behavioral symptoms of memory disorders. The guide was designed so that it would be easy to utilize in daily nursing. The guide can be utilized by students and other professionals in the field.