Puhtauspalvelujen vastuullinen hankinta
Pusa-Heittola, Anne-Maarit (2023)
Pusa-Heittola, Anne-Maarit
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060822852
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060822852
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää puhtauspalvelujen hankinnan vastuullisuutta. Opinnäytetyö on rajattu asiantuntijatyöhön ja siinä tutkittiin, miten voidaan mitata puhtauspalvelujen ympäristövastuuta, sosiaalista vastuuta, taloudellista vastuuta ja yhteiskuntavastuuta. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten vastuullisuutta arvioidaan, mitataan ja todennetaan ennen puhtauspalvelujen lopullista hankintaa. Lisäksi selvitettiin sitä, mitkä vastuullisuuden osa- alueet luovat puhtauspalvelujen ostajille lisäarvoa ja vaikuttavat ostajan lopulliseen hankintapäätökseen. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli SSTL Puhtausala ry.
Tämä opinnäytetyö on käytännön työelämän tarpeisiin tehty tutkimuksellinen selvitystyö. Tutkimusosuus sisältää sekä määrällisen, että laadullisen osuuden. Aineistoa kerättiin 33 henkilöltä kyselytutkimuksella ja 7 henkilölle suoritetulla puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelulla selvitettiin ja syvennettiin vastuullisuuden vertailtavuutta ja mitattavuutta, toiseksi ostajan osaamista ja kustannustietoisuutta vastuullisuuteen liittyen, kolmanneksi haastateltavilta tiedusteltiin, kuuluuko vastuullisuus organisaationne arvoihin ja miten luodaan ostajan ja palveluntuottajan välille kumppanuus vastuullisuuteen liittyen. Viimeisessä teemassa kysyttiin, tarvitaanko alalle yhtenäinen vastuullisuusmittaristo.
Lähes kaikissa tutkimukseen osallistuneissa hankintaorganisaatioissa osaaminen puhtauspalvelujen vastuullisuudesta huolehtimiseen oli erinomaisella tai hyvällä tasolla. Tuloksista selvisi myös, että lähes kaikille puhtauspalvelujen tuottajille oli määritelty vastuullisuuskriteerit, ja että puhtauspalvelujen kilpailutus, analysointi ja tarjousten vertailu tehtiin suuressa osaa yrityksistä vielä manuaalisesti. Viisi tärkeintä puhtauspalveluntuottajan valinta kriteeriä olivat luotettavuus ja toimintavarmuus, taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu, ympäristövastuu ja aiempi kokemus, mutta vastuullisuudesta ei juurikaan oltu valmiita maksamaan lisää, sillä vastaajista vain 60 % oli valmis maksamaan palvelusta 0–5 % enemmän, jos se on vastuullista. Koska vastuullisuus koetaan tärkeäksi mutta palvelun hinta on tärkein tekijä ostopäätöstä tehtäessä, täytyy palveluntuottajan nyt ja tulevaisuudessa hinnoitella palvelunsa niin, että hinta sisältää myös vastuullisuudesta aiheutuvat kustannukset.
Koska lähes kaikkien tutkimukseen osallistuneiden hankintaorganisaatioiden hankinta oli vastuullista, ei tämän opinnäytetyön yhteydessä ollut tarvetta luoda konkreettista työkalua puhtauspalvelujen vastuulliseen hankintaan, vaikka se oli alun perin yhtenä tavoitteena.
Tämä opinnäytetyö on käytännön työelämän tarpeisiin tehty tutkimuksellinen selvitystyö. Tutkimusosuus sisältää sekä määrällisen, että laadullisen osuuden. Aineistoa kerättiin 33 henkilöltä kyselytutkimuksella ja 7 henkilölle suoritetulla puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelulla selvitettiin ja syvennettiin vastuullisuuden vertailtavuutta ja mitattavuutta, toiseksi ostajan osaamista ja kustannustietoisuutta vastuullisuuteen liittyen, kolmanneksi haastateltavilta tiedusteltiin, kuuluuko vastuullisuus organisaationne arvoihin ja miten luodaan ostajan ja palveluntuottajan välille kumppanuus vastuullisuuteen liittyen. Viimeisessä teemassa kysyttiin, tarvitaanko alalle yhtenäinen vastuullisuusmittaristo.
Lähes kaikissa tutkimukseen osallistuneissa hankintaorganisaatioissa osaaminen puhtauspalvelujen vastuullisuudesta huolehtimiseen oli erinomaisella tai hyvällä tasolla. Tuloksista selvisi myös, että lähes kaikille puhtauspalvelujen tuottajille oli määritelty vastuullisuuskriteerit, ja että puhtauspalvelujen kilpailutus, analysointi ja tarjousten vertailu tehtiin suuressa osaa yrityksistä vielä manuaalisesti. Viisi tärkeintä puhtauspalveluntuottajan valinta kriteeriä olivat luotettavuus ja toimintavarmuus, taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu, ympäristövastuu ja aiempi kokemus, mutta vastuullisuudesta ei juurikaan oltu valmiita maksamaan lisää, sillä vastaajista vain 60 % oli valmis maksamaan palvelusta 0–5 % enemmän, jos se on vastuullista. Koska vastuullisuus koetaan tärkeäksi mutta palvelun hinta on tärkein tekijä ostopäätöstä tehtäessä, täytyy palveluntuottajan nyt ja tulevaisuudessa hinnoitella palvelunsa niin, että hinta sisältää myös vastuullisuudesta aiheutuvat kustannukset.
Koska lähes kaikkien tutkimukseen osallistuneiden hankintaorganisaatioiden hankinta oli vastuullista, ei tämän opinnäytetyön yhteydessä ollut tarvetta luoda konkreettista työkalua puhtauspalvelujen vastuulliseen hankintaan, vaikka se oli alun perin yhtenä tavoitteena.