Boreoutin ja ketterän oppimisen yhteys
Saavalainen, Sara (2023)
Saavalainen, Sara
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060822805
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060822805
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko ketterällä oppimisella ja työssä tylsistymisellä eli boreoutilla yhteyttä. Tärkeänä tarkastelun kohteena oli myös ketterän oppimisen asema työssä tylsistymisen ehkäisemisessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin työntekijöiden kokemuksia työssä tylsistymisestä ja sen syistä. Lisäksi tarkasteltiin työntekijöiden näkemyksiä oppimisympäristöistä, oppimisen tavoista ja ketterästä oppimisesta oppimisen tapana ja vaikuttavana tekijänä motivaatioon, työn imuun ja sitoutumiseen.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla, johon valikoitui seitsemän aiheeseen liittyvää teemaa. Teemahaastatteluun valittiin viisi haastateltavaa Tampereelta ja Helsingistä, jotka kaikki olivat eri alojen työntekijöitä. Näin varmistettiin laajempi kuva aiheesta. Haastatteluissa hyödynnettiin puheen äänitystä, jotta haastatteluihin pystyttiin palaamaan takaisin.
Haastattelut litteroitiin heti haastatteluiden jälkeen ja saturaatio varmistettiin läpikäymällä haastatteluita ja niiden litterointi jo aineistonkeruun vaiheessa.
Tutkimuksen tuloksista saatiin tietoa tylsistymisen syistä, joita olivat työn monipuolisuuden ja vaihtelevuuden puute, vaikutusmahdollisuuksien puute, vääränlainen johtamistyyli sekä työn tavoitteiden ja tehtävien epäselkeys. Ketterän oppimisen kannalta voitiin todeta, että oppimisen tulee tapahtua tasaiseen tahtiin ja olla yhteisöllistä. Oppimisympäristön on hyvä olla kannustava, luotettava ja itsenäisyyttä korostava, jotta
motivaatio ja sitoutuminen työhön säilyisivät parhaalla mahdollisella tavalla. Ketterällä oppimisella nähtiin olevan positiivisia vaikutuksia yleisesti motivaatioon, työn imuun, sitoutumiseen ja ongelmanratkaisukykyyn, joka edistää mahdollisuutta onnistumisen kokemuksiin. Tutkimustuloksista todettiin, että ketterä oppiminen saattaa olla merkittävä tapa ylläpitää työn merkityksellisyyttä ja ehkäistä työssä tylsistymistä. Ketterän oppimisen hyödyntämisessä tylsistymisen poistamisessa pitää kuitenkin huomioida oikeanlainen oppimisympäristö ja seurata sekä ylläpitää ketterän oppimisen ilmapiiriä organisaatiossa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla, johon valikoitui seitsemän aiheeseen liittyvää teemaa. Teemahaastatteluun valittiin viisi haastateltavaa Tampereelta ja Helsingistä, jotka kaikki olivat eri alojen työntekijöitä. Näin varmistettiin laajempi kuva aiheesta. Haastatteluissa hyödynnettiin puheen äänitystä, jotta haastatteluihin pystyttiin palaamaan takaisin.
Haastattelut litteroitiin heti haastatteluiden jälkeen ja saturaatio varmistettiin läpikäymällä haastatteluita ja niiden litterointi jo aineistonkeruun vaiheessa.
Tutkimuksen tuloksista saatiin tietoa tylsistymisen syistä, joita olivat työn monipuolisuuden ja vaihtelevuuden puute, vaikutusmahdollisuuksien puute, vääränlainen johtamistyyli sekä työn tavoitteiden ja tehtävien epäselkeys. Ketterän oppimisen kannalta voitiin todeta, että oppimisen tulee tapahtua tasaiseen tahtiin ja olla yhteisöllistä. Oppimisympäristön on hyvä olla kannustava, luotettava ja itsenäisyyttä korostava, jotta
motivaatio ja sitoutuminen työhön säilyisivät parhaalla mahdollisella tavalla. Ketterällä oppimisella nähtiin olevan positiivisia vaikutuksia yleisesti motivaatioon, työn imuun, sitoutumiseen ja ongelmanratkaisukykyyn, joka edistää mahdollisuutta onnistumisen kokemuksiin. Tutkimustuloksista todettiin, että ketterä oppiminen saattaa olla merkittävä tapa ylläpitää työn merkityksellisyyttä ja ehkäistä työssä tylsistymistä. Ketterän oppimisen hyödyntämisessä tylsistymisen poistamisessa pitää kuitenkin huomioida oikeanlainen oppimisympäristö ja seurata sekä ylläpitää ketterän oppimisen ilmapiiriä organisaatiossa.
