Moniammatillinen yhteistyö lasten kuntoutuksessa erityiskoulussa
Riikonen, Mervi (2023)
Riikonen, Mervi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060822945
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060822945
Tiivistelmä
Erityistä tukea tarvitsevan lapsen kuntoutus on hyvin laaja-alaista. Moniammatillisuuden korostaminen on lisääntynyt ja kuntoutuksen sisällyttämisestä arkeen puhutaan yhä enemmän. Opinnäytetyössäni käsittelen moniammatillisen yhteistyön toteutumista erityistä tukea tarvitsevien lasten kuntoutuksessa erityiskoulussa. Tarkoituksena on selvittää, kuinka moniammatillinen yhteistyö toimii ja minkälaiset tekijät vaikuttavat yhteistyön toteutumiseen. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jotta lasten kuntoutusta ja erityiskoulun arjen toimintaa voitaisiin optimoida ja kehittää. Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineistoa kerättiin havainnoimalla ja pitämällä päiväkirjaa erityiskoulussa toteutuneesta moniammatillisesta yhteistyöstä erityislasten kuntoutuksessa viiden kuukauden ajan.
Tutkimusjakson aikana luokan oppilaille toteutettiin yhteensä 38 kuntoutuskäyntiä, jotka koostuivat eri terapioista, apuvälineohjauksesta sekä moniammatillisista yhteistyöpalavereista. Aineiston mukaan moniammatilliseen yhteistyöhön sekä positiivisesti että negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä oli useita esimerkiksi suunnittelutyö, kuormitus, kommunikaatio sekä kuntoutuksen ajoitus. Opinnäytetyön aineistoon ohjautuen löydettiin useampia toimenpiteitä, joita niin opetushenkilöstö kuin kuntoutustyöntekijät voisivat jatkossa toteuttaa, jotta lasten kuntoutusta moniammatillisessa yhteistyössä voitaisiin kehittää ja optimoida. Jatkossa olisi tärkeää tutkia, miten yhteistyö toimii lapsen ja perheiden näkökulmasta, kuinka terapeutit kokevat yhteistyön toimivan sekä edistääkö yhteistyö kuntoutuksen tavoitteiden toteutumista ja lapsen toimintakyvyn paranemista.
Tutkimusjakson aikana luokan oppilaille toteutettiin yhteensä 38 kuntoutuskäyntiä, jotka koostuivat eri terapioista, apuvälineohjauksesta sekä moniammatillisista yhteistyöpalavereista. Aineiston mukaan moniammatilliseen yhteistyöhön sekä positiivisesti että negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä oli useita esimerkiksi suunnittelutyö, kuormitus, kommunikaatio sekä kuntoutuksen ajoitus. Opinnäytetyön aineistoon ohjautuen löydettiin useampia toimenpiteitä, joita niin opetushenkilöstö kuin kuntoutustyöntekijät voisivat jatkossa toteuttaa, jotta lasten kuntoutusta moniammatillisessa yhteistyössä voitaisiin kehittää ja optimoida. Jatkossa olisi tärkeää tutkia, miten yhteistyö toimii lapsen ja perheiden näkökulmasta, kuinka terapeutit kokevat yhteistyön toimivan sekä edistääkö yhteistyö kuntoutuksen tavoitteiden toteutumista ja lapsen toimintakyvyn paranemista.