Kieli- ja kulttuuritietoisuus varhaiskasvatuksessa : koulutus Koulukallion päiväkodin kasvattajille

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä kieli- ja kulttuuritietoisuus varhaiskasvatuksessa tarkoittaa varhaiskasvatuksen kasvattajien näkökulmasta sekä suunnitella ja toteuttaa aiheesta koulutus Koulukallion päiväkodin varhaiskasvattajille. Koulutuksen tavoitteena oli, että henkilöstö saisi pedagogisia perusteita ja ideoita kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittämiseen, jotta varhaiskasvatuksen lapsiryhmien moninaisuus saisi näkyä ryhmässä. Koulutukseen osallistuvat arvioivat koulutuksen sen lopussa.

Opinnäytetyö oli toiminnallinen. Teoriaperustan pohjalta suunniteltiin koulutus, jossa avattiin käsitteet kieli ja kulttuuri, monikielisyys ja monikulttuurisuus sekä kieli- ja kulttuuritietoisuus varhaiskasvatuksessa. Lisäksi käytiin läpi ideoita, joita on helppo ottaa käyttöön arjen tilanteissa ja pedagogisessa suunnittelussa.

Opinnäytetyön tulosten mukaan kieli- ja kulttuuritietoisuus varhaiskasvatuksessa oli ryhmässä olevien lasten kielten ja kulttuurien näkyväksi tekemistä sekä kulttuureihin ja kieliin tutustumista. Käytännössä näkyväksi tekeminen tapahtui arjen tilanteissa ja erilaisissa toimintahetkissä. Kasvattajilla tuli olla riittävä tieto ja taito toteuttaa kieli- ja kulttuuritietoista varhaiskasvatusta sekä heidän tuli tunnistaa omat asenteet eri murteita, kieliä ja kulttuureita kohtaan. Kasvattajien oman kulttuuriperimän tunteminen oli myös tärkeää. Koulutuksella voitiin lisätä kasvattajien kieli- ja kulttuuritietoisuutta ja antaa ideoita sen toteuttamiseen, vaikka tietoa aiheesta olisi ollut ennestään.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kieli- ja kulttuuritietoisuus koskettaa jokaista varhaiskasvatuksessa olevaa lasta. Usein käsitteet liitetään maahanmuuttajataustaisuuteen, mutta yhtä lailla ne liittyvät jokaisen yksilön identiteetin rakentumiseen ja siihen, kuinka yhteiskuntaan ja ryhmiin liitytään. Kieli- ja kulttuuritietoisessa varhaiskasvatuksessa lapsi tulee nähdyksi kokonaisvaltaisesti ja tuntee olevansa yhdenvertainen kaikkien kanssa.

The purpose was to find out what language and cultural awareness means in early childhood education from the perspective of early childhood education educators’ perspective and to plan and implement training on the topic for early childhood staff at Koulukallio day care centre. The aim of the training is to provide the educators with pedagogical foundations and ideas for developing language and cultural awareness so that the diversity of child groups in early childhood education and care can be seen in the group.

The thesis is functional. Based on the theoretical foundation, training was planned to introduce the concepts of language and culture, multilingualism and multiculturalism, and language and cultural awareness in early childhood education. It was possible to increase educators' knowledge of language and cultural awareness and to provide ideas for its implementation.

Language and cultural awareness in early childhood education consisted of making the languages and cultures of the children in the group visible and getting to know cultures and languages. In practice, making it visible took place in everyday situations and in various moments of activity.

Language and cultural awareness affect every child in early childhood education. The concepts are often associated with immigrant background, but they relate to the construction of each of our identities and how we relate to society and groups. Language and cultural awareness mean recognizing one's own attitudes and knowing one's own cultural heritage. The most important thing is to feel equal to everyone.