Ensitieto ja lasten omaishoitajuus: kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja opas erityislasten vanhemmille
Piippo, Mari (2023)
Piippo, Mari
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060823108
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060823108
Tiivistelmä
Taustalla opinnäytetyössä oli huoli omaistaan hoitavasta hoitoa ja huolenpitoa antavasta omaishoitajasta. Tavoitteena oli ymmärtää omaishoitajuutta. Haluttiin saada tietoa erilaisista omaishoitajuuden muodoista. Lisäksi haluttiin perehtyä omaishoitajuuteen liittyviin lakeihin, sen perusteisiin sekä omaishoitotyön jaksamiseen liittyviin tekijöihin.
Opinnäytetyössä keskityttiin ensitietoihin, joita lastaan hoitavat omaishoitajat saivat lapsensa sairaudesta. Ensitiedolla, on iso merkitys siihen, miten koko perhe selviytyy surusta, huolesta ja mahdollisesta kriisistä. Siksi ensitiedon kertojan on hyvä tietää oikea-aikaisuus ensitiedolle sekä minkälaista tietoa perhe tarvitsee. Opinnäytetyössä toteutettiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja tehtiin toimeksiantajalle lasten omaishoitajuuteen liittyvä opas.
Tutkimustehtävinä opinnäytetyössä oli selvittää aikaisempien tutkimusten ja muiden aineistojen pohjalta onko lastaan hoitava omaishoitaja saanut omaishoitajuuden alkuvaiheessa itselleen tietoa lapsensa sairaudesta sekä miten omaishoitaja on kokenut saamansa tiedon. Näitä tietoja tarkasteltiin kuntoutuksen ohjauksen näkökulmasta.
Kirjallisuuskatsauksessa tehtyjen koehakujen perusteella opinnäytetyössä hyödynnettäviksi tietokannoiksi valikoituivat Medic, Google Scholar ja Finna. Aineistoksi kirjallisuuskatsaukseen valittiin neljä aiheeseen sopivaa aineistoa. Yksi näistä oli kirja ja loput olivat internetistä löytyviä aineistoja. Aineistosta käsiteltiin omaishoitajia, erityislapsia sekä heidän perheitään. Aineistossa löytyi tietoja vanhempien saamasta tiedosta, ja kokemuksista miltä ne olivat tuntuneet.
Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tuottama tieto antoi lisätietoa lapsensa omaishoitajien saamasta ensitiedosta. Tuloksista nousi esille, että lapsen sairaudesta tai vammasta kertomiseen oli niin haasteita kuin onnistumisia. Nämä haasteet ja onnistumiset johtuivat vanhemmissa itsestään, hoitohenkilökunnasta tai palvelujärjestelmästä.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä todettiin, että hoitohenkilökunnan pitää entistä enemmän kiinnittää oikealla tavalla huomiota vanhempiin ja erityislapseen suhtautumiseen sekä heidän tukemiseensa. Hoitohenkilökuntaa tulee kouluttaa ja perehdyttää tähän asiaan. Palvelujärjestelmää täytyy kehittää entistä asiakaslähtöisemmäksi.
Opinnäytetyössä keskityttiin ensitietoihin, joita lastaan hoitavat omaishoitajat saivat lapsensa sairaudesta. Ensitiedolla, on iso merkitys siihen, miten koko perhe selviytyy surusta, huolesta ja mahdollisesta kriisistä. Siksi ensitiedon kertojan on hyvä tietää oikea-aikaisuus ensitiedolle sekä minkälaista tietoa perhe tarvitsee. Opinnäytetyössä toteutettiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja tehtiin toimeksiantajalle lasten omaishoitajuuteen liittyvä opas.
Tutkimustehtävinä opinnäytetyössä oli selvittää aikaisempien tutkimusten ja muiden aineistojen pohjalta onko lastaan hoitava omaishoitaja saanut omaishoitajuuden alkuvaiheessa itselleen tietoa lapsensa sairaudesta sekä miten omaishoitaja on kokenut saamansa tiedon. Näitä tietoja tarkasteltiin kuntoutuksen ohjauksen näkökulmasta.
Kirjallisuuskatsauksessa tehtyjen koehakujen perusteella opinnäytetyössä hyödynnettäviksi tietokannoiksi valikoituivat Medic, Google Scholar ja Finna. Aineistoksi kirjallisuuskatsaukseen valittiin neljä aiheeseen sopivaa aineistoa. Yksi näistä oli kirja ja loput olivat internetistä löytyviä aineistoja. Aineistosta käsiteltiin omaishoitajia, erityislapsia sekä heidän perheitään. Aineistossa löytyi tietoja vanhempien saamasta tiedosta, ja kokemuksista miltä ne olivat tuntuneet.
Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tuottama tieto antoi lisätietoa lapsensa omaishoitajien saamasta ensitiedosta. Tuloksista nousi esille, että lapsen sairaudesta tai vammasta kertomiseen oli niin haasteita kuin onnistumisia. Nämä haasteet ja onnistumiset johtuivat vanhemmissa itsestään, hoitohenkilökunnasta tai palvelujärjestelmästä.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä todettiin, että hoitohenkilökunnan pitää entistä enemmän kiinnittää oikealla tavalla huomiota vanhempiin ja erityislapseen suhtautumiseen sekä heidän tukemiseensa. Hoitohenkilökuntaa tulee kouluttaa ja perehdyttää tähän asiaan. Palvelujärjestelmää täytyy kehittää entistä asiakaslähtöisemmäksi.
