Kinestetiikan alueellisen kouluttajamentoroinnin kehittäminen
Jokinen, Juuso (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061223508
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061223508
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kinestetiikan toimintamallin uutta alueellista kouluttajamentorimallia, sen suunnittelua, kehittämistä ja toteutumista. Kouluttajamentoritoiminta on osa laajempaa kinestetiikan aluetoimintamallia. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kinestetiikan kouluttajamentoreiden kokemuksia ja vaikutusta aluetoiminnan kehittämisessä, sekä mitä käytännön mentorointia on tarvittu. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Suomen Kinestetiikkayhdistys ry.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja osallistuvaa havainnointia. Opinnäytetyön tekijä toimi Suomen Kinestetiikkayhdistys ry:n Länsi- ja Keski-Suomen alueen tukihenkilönä, jonka roolissa havainnointia tehtiin.
Haastattelu toteutettiin ryhmäteemahaastatteluna virtuaalisessa Teams-ympäristössä. Haastattelu tallennettiin ja litteroitiin ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti.
Tutkimustulokset paljastivat, että mentorikouluttajat tunsivat tarvetta asettaa rajat ja tarvittaessa olla mukana kehittämistyössä kinestetiikkakouluttajamäärän kasvaessa. Kouluttajamentorit kokivat olevansa yhteyshenkilöitä, jotka kutsuvat alueen muita toimijoita koolle. He tarjosivat neuvoja, kuuntelua ja kannustusta erityisesti uusille kinestetiikkakouluttajille. He toimivat myös linkkinä hallituksen ja kouluttajien välillä sekä tukivat muita kinestetiikkakouluttajia käytännön asioissa. Aluetoiminta on kouluttajamentorien näkökulmasta vielä alkuvaiheessa. Haasteita toiminnan käynnistämisessä on myös tuonut koronapandemia ja työvoimapula hoitoalalla. The purpose of the study was to describe the new regional trainer mentor model of kinesthetics, including its design, development, and implementation. The trainer mentor program is part of a broader kinesthetics regional model. The aim of the study was to investigate the experiences and impact of kinesthetics trainer mentors in the development of regional activities, as well as the practical mentoring required. The study was commissioned by the Finnish Kinesthetics Association.
The research was conducted as a qualitative study, using a semi-structured theme interview and participatory observation as the methods. The author of the thesis served as a support person for the Western and Central Finland region of the Finnish Kinesthetics Association and conducted observations in that role.
The interview was conducted as a group theme interview in a virtual Teams environment. The interview was recorded, transcribed, and the data was analyzed in a data driven manner. The transcribed text resulted in 28 pages, and two tables were created for the analysis.
The research findings revealed that mentor trainers felt the need to set boundaries and intervene, when necessary, as the number of kinesthetics trainers increased. The trainer mentors saw themselves as contact persons who convene other actors in the region. They provided advice, listening, and support, especially to new kinesthetics trainers. They also acted as a link between the board and the trainers and supported other kinesthetics trainers in practical matters. From the perspective of trainer mentors, regional activities are still in the early stages, and although progress has been made, it will take time to establish the activities. The initiation of activities has also been challenged by the COVID-19 pandemic and a shortage of workforce in the healthcare sector.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja osallistuvaa havainnointia. Opinnäytetyön tekijä toimi Suomen Kinestetiikkayhdistys ry:n Länsi- ja Keski-Suomen alueen tukihenkilönä, jonka roolissa havainnointia tehtiin.
Haastattelu toteutettiin ryhmäteemahaastatteluna virtuaalisessa Teams-ympäristössä. Haastattelu tallennettiin ja litteroitiin ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti.
Tutkimustulokset paljastivat, että mentorikouluttajat tunsivat tarvetta asettaa rajat ja tarvittaessa olla mukana kehittämistyössä kinestetiikkakouluttajamäärän kasvaessa. Kouluttajamentorit kokivat olevansa yhteyshenkilöitä, jotka kutsuvat alueen muita toimijoita koolle. He tarjosivat neuvoja, kuuntelua ja kannustusta erityisesti uusille kinestetiikkakouluttajille. He toimivat myös linkkinä hallituksen ja kouluttajien välillä sekä tukivat muita kinestetiikkakouluttajia käytännön asioissa. Aluetoiminta on kouluttajamentorien näkökulmasta vielä alkuvaiheessa. Haasteita toiminnan käynnistämisessä on myös tuonut koronapandemia ja työvoimapula hoitoalalla.
The research was conducted as a qualitative study, using a semi-structured theme interview and participatory observation as the methods. The author of the thesis served as a support person for the Western and Central Finland region of the Finnish Kinesthetics Association and conducted observations in that role.
The interview was conducted as a group theme interview in a virtual Teams environment. The interview was recorded, transcribed, and the data was analyzed in a data driven manner. The transcribed text resulted in 28 pages, and two tables were created for the analysis.
The research findings revealed that mentor trainers felt the need to set boundaries and intervene, when necessary, as the number of kinesthetics trainers increased. The trainer mentors saw themselves as contact persons who convene other actors in the region. They provided advice, listening, and support, especially to new kinesthetics trainers. They also acted as a link between the board and the trainers and supported other kinesthetics trainers in practical matters. From the perspective of trainer mentors, regional activities are still in the early stages, and although progress has been made, it will take time to establish the activities. The initiation of activities has also been challenged by the COVID-19 pandemic and a shortage of workforce in the healthcare sector.