Runsasenergisen ruokavalion merkitys potilaiden vajaaravitsemuksen ehkäisyssä ja hoidossa

Abstract

Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittaa ravitsemushoitosuosituksessa (2010), että jokaisen potilaan vajaaravitsemuksen riski tulisi seuloa viimeistään toisena hoitopäivänä. Tutkimusten mukaan noin joka kolmas sairaalassa oleva potilas on vajaaravitsemuksen riskissä tai vajaaravittu. Sairaalan ravintopalveluiden tarjoamilla aterioilla on tärkeä merkitys sairaalassa oleville potilailla ja jokaisen potilaan oikeanlainen ravitsemushoito on turvattava.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vajaaravitsemuksen riskissä olevat potilaat Kanta-Hämeen keskussairaalan sisätautien vuodeosastolla NRS 2002 -seulontamenetelmän avulla. Hoitohenkilökuntaa haastattelemalla saatiin tietoa siitä, millä perusteella he tilaavat tehostettua eli runsasenergistä ruokavaliota potilaalle, kun seulontamenetelmä ei ole käytössä ja ovatko he valmiita ottamaan seulontamenetelmän käyttöön. Seulontajakson aikana tilattujen runsasenergisten aterioiden määrää verrattiin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana tilattujen runsasenergisten aterioiden määrään, kun seulontamenetelmä ei ollut käytössä.

Sisätautien vuodeosastolla oli NRS 2002 -seulontamenetelmän perusteella kohtalaisessa tai vakavassa vajaaravitsemuksen riskissä 41 % (n=34) seulotuista potilaista. Seulontamenetelmän perusteella osastolle toimitettujen runsasenergisten aterioiden suhteellinen määrä laski verrattuna vuoden 2013 vastaavaan ajankohtaan, kun seulontamenetelmä ei ollut käytössä. Tulokset haastatteluista ja eri vuosina toimitettujen runsasenergisten aterioiden määrän vertailusta osoittavat, että hoitohenkilökunta tilaa runsasenergistä ruokavaliota potilaalle helposti ilman vajaaravitsemuksen seulontamenetelmää.

Halukkuus vajaaravitsemuksen seulontamenetelmän käyttöön haastateltavien kesken jakaantui. Seulontamenetelmä koettiin helpoksi käyttää mutta seulontamenetelmän vaikuttavuus erikoissairaanhoidossa mietitytti lyhyiden hoitojaksojen vuoksi. Tutkimuksessa saatujen tulosten avulla voidaan kehittää tehostettua eli runsasenergistä ruokavaliota Kanta-Hämeen keskussairaalan ravintopalveluissa.

The guidelines for dietary treatment (2010) given by The Government Advisory Board recommend that the risk of malnutrition should be assessed for each patient on the second day of care at the latest. According to the studies conducted, about every third patient in the hospital suffers from malnutrition or has a high risk of malnutrition. The meals provided by the food services of the hospital are crucial for the hospitalized patients. The right kind of dietary treatment for all the patients had to be secured.

The goal of the study was to find out the patients that run the risk of malnutrition in the ward of internal diseases at the Kanta-Häme Central Hospital by using the NRS 2002 screening method. By interviewing the nursing personnel, the principles guiding the ordering of intensified food or food rich in nutrients for the patients before the screening method is started were discovered. The personnel were also asked whether the screening method could be adopted. During the period when the screening method was used, the number meals rich in nutrients was compared to the number of them in the same period of time the previous year (when the screening method was not used).

According to the NRS 2002 screening method applied, 41% of the studied patients (n=34) were running a moderate or serious risk of malnutrition in the ward of internal diseases. Based on the screening method, the proportionate number of meals rich in nutrients was decreased compared to same period of time in 2013 when the screening method was not used. The results from the interviews and from the comparison of the actual meals ordered show that the personnel readily order meals rich in nutrients for the patients when a screening method for discovering malnutrition is not used.

The willingness to use a screening method to discover malnutrition was polarized between the interviewees. The screening method was regarded as easy to use, but the effectiveness of the method in special health care was questioned due to the short treatment periods. The results of the study can be used to develop the meals rich in nutrients in the food services of the Kanta-Häme Central Hospital.