Att leda och stöda en yrkesskola i förändring: en studie om hur beslutsfattare beaktar utvecklingen av ungdomsmissbruk inom andra stadiets yrkesutbildning i Österbotten

Abstract

Syftet med examensarbetet var att skapa en bredare förståelse för hur beaktandet av trender, influenser och erfarenheter i samhället, kan skapa fler skyddande faktorer för ungdomar med begynnande missbruk eller beroendeproblematik. Examensarbetet gjordes som ett beställningsarbete för Understödsföreningen för svenskspråkig missbrukarvård r.f. Examensarbetet beskriver begrepp som missbruk och beroende, risk- och skyddsfaktorer för missbruk, ungdomsåren och identitetsskapande, andra stadiets utbildning i Finland, studerandehälsovårdens uppgifter och beslutsfattande i Finland. Som teoretisk utgångspunkt användes Öquist (2008) Systemteori.

Insamlingen av material gjordes genom en kvalitativ och kvantitativ metod. Den kvalitativa delen gjordes genom fokusgrupper med studerandehälsovården genom semistrukturerad intervju och den kvantitativa delen som en enkätundersökning riktad till beslutsfattare inom andra stadiets utbildning i Österbotten. Informanterna i fokusgrupperna var hälsovårdare, kuratorer och psykiatriska sjukskötare. Informanterna i enkätundersökningen var beslutsfattare inom SÖFUK, Optima och Vamia. Resultatet analyserades genom en innehållsanalys av fokusgruppintervjuerna samt genom deskriptiv analys av svaren från enkätundersökningen.

I resultatet framkom att det finns ett kommunikationsglapp mellan studerandehälsovården, utbildningsanordnaren och beslutsfattarna kring beaktandet av trender och ungdomsmissbruk på yrkesskolorna. Satsningar på det förebyggande arbetet var en genomsyrande åsikt bland alla informanter. En bredare förståelse och kommunikationsgång mellan olika nivåer var en av lösningarna till hur man bättre kunde beakta ungdomsmissbruk inom organisationerna.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda laajempaa ymmärrystä siitä, miten yhteiskunnan suuntausten, vaikutusten ja kokemusten huomioiminen voi luoda suojaavampia tekijöitä nuorille, joilla on alkavia päihde- tai riippuvuusongelmia. Opinnäytetyön tilasi Understödsföreningen för svenskspråkig missbrukarvård r.f. Opinnäytetyössä kuvataan muun muassa päihteiden väärinkäyttöä ja riippuvuutta, päihteiden käytön riski- ja suojatekijöitä, nuoruutta ja identiteetin muodostumista, lukiokoulutusta Suomessa, opiskelijaterveydenhuollon tehtäviä ja päätöksentekoa Suomessa. Teoreettisena lähtökohtana käytin Öquistin (2008) systeemiteoriaa.

Aineiston keruu tehtiin laadullisen ja määrällisen osan kautta. Laadullinen osuus toteutettiin opiskeluterveydenhuollon tarkkailuryhmissä puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja kvantitatiivinen osuus pohjanmaalaisille toisen asteen päättäjille suunnattuna kyselynä. Tarkkailuryhmien tiedottajina olivat terveydenhoitajat, ohjaajat ja psykiatriset sairaanhoitajat. Kyselyyn vastasivat SÖFUKin, Optiman ja Vamian päättäjiä. Tulosta analysoitiin analysoimalla tarkkailuryhmien tuloksien sisältöä sekä kyselyä kuvailevalla analyysillä.

Tulokset osoittivat, että opiskeluterveydenhuollon, koulutuksen järjestäjien ja päättäjien välillä on kommunikaatiokuilu trendien ja nuorten hyväksikäytön huomioimisessa ammatillisissa oppilaitoksissa. Kaikkien tiedottajien mielestä tärkeätä on panostuksia ennaltaehkäisevään työhön. Laajempi ymmärrys ja viestintä eri tasojen välillä oli yksi ratkaisu siihen, miten nuorten riippuvuus voidaan ottaa paremmin huomioon organisaatioissa.

The purpose of the thesis was to create a broader understanding of how taking into account societal trends, influences and experiences can create more protective factors for young people with incipient substance abuse or addiction problems. The thesis was commissioned by Understödsföreningen för svenskspråkig missbrukarvård r.f. The thesis describes, among other things, substance abuse and addiction, risk and protective factors of substance use, youth and identity formation, general upper secondary education in Finland, student health care tasks and decision-making in Finland. As a theoretical starting point, I have used Öquist's (2008) systems theory.

The data collection was carried out through the qualitative and quantitative parts. The qualitative part was carried out in the focus groups of student health care with semi-structured interviews and the quantitative part as a survey aimed at upper secondary decision-makers in Ostrobothnia. The focus groups were informed by public health nurses, counsellors and psychiatric nurses. The survey was answered by decision-makers from SÖFUK, Optima and Vamia. The results were analysed using content analysis of focus groups and descriptive analysis of the survey.

The results showed that there is a communication gap between student health care, education providers and decision-makers in taking into account trends and the exploitation of young people in vocational schools. Investment in preventive work was a pervasive opinion among all informants. Deeper understanding and communication between different levels was one solution to how youth addiction can be better taken into account in organisations.