Jätehuoltojärjestelmän uudistamisen vaikutukset ekopisteverkostoon
Kivi, Ronja (2023)
Kivi, Ronja
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061223523
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061223523
Tiivistelmä
Vuonna 2023 Suomessa voimaan astunut jätelaki edellyttää pakkausjätteen lajittelun lisäämistä koko maassa mikä koskee myös tämän opinnäytetyön tilaajaa. Pakkausjätteen keräyksen laajentaminen tulee vaikuttamaan Lakeuden Etappi Oy:n ekopisteverkoston erilliskeräykseen, joka koskee lasi-, metalli- ja kartonkipakkausjätettä. Henkilöasiakkaiden jätteenkeräykseen lisätään poltettavan jätteen oheen pakkausjätteiden keräys nelilokerokeräysastialla sekä biojätteen keräys. Suomen Pakkauskeräys RINKI Oy toimii samalla alueella oman ekopisteverkostonsa kanssa, ja tässä verkostossa kerätään aiemmin mainittujen pakkausjätteiden lisäksi muovipakkausjätettä.
Työn tavoitteena oli tarkastella Lakeuden Etappi Oy:n ekopisteverkoston ja yksittäisten ekopisteiden tarpeellisuutta ja tehokkuutta verkostossa jätelain muutoksen myötä. Tätä tarkkailtiin arvioimalla jätteen ja käyttäjien määrää ekopistettä kohden ja vertaamalla niitä kuntakohtaisesti. Tutkimuksen taustaksi kerättiin alueen kiinteistö- ja asukasmäärät ja Rinki Oy:n pisteiltä kerätty jätteen määrä vuodessa. Ne nähtiin verrannollisina Etapin ekopisteverkostolle. Työssä ekopisteverkostoa mallinnettiin visuaalisesti QGIS-paikkatieto-ohjelmistolla aiemmin käytetyn manuaalisen mallintamisen (TC Opti) sijaan.
Pakkausjätteen keräyspisteiden erot osoittautuivat suuriksi, ja toiminnan keskittyessä jätelain myötä asuinkiinteistöille, pisteitä tulisi vähentää ja toimintaa tehostaa sen mukaan miten nelilokerokeräys on jo laajennettu. Toimeksiantoyrityksessä ekopisteitä huolletaan vuoden ympäri yhden ihmisen voimin, mutta kesäsesongin alettua sekä aluekeräyspisteiden avauduttua vuosittain toukokuun alusta elokuun loppuun molempia pisteverkostoja huoltaa ja monitoroi perinteisesti kaksi henkilöä. Lakeuden Etappi Oy tutkii jätteen pinnan monitorointia mahdollisuutena vähentää tai keskittää huoltokäyntejä tulevaisuudessa. Huollon keskittäminen monitoroinnin avulla tulisi helpottamaan mahdollisten uusien pisteiden sekä runsasjätteisten alueiden ekopisteiden ylläpitoa.
Työn tavoitteena oli tarkastella Lakeuden Etappi Oy:n ekopisteverkoston ja yksittäisten ekopisteiden tarpeellisuutta ja tehokkuutta verkostossa jätelain muutoksen myötä. Tätä tarkkailtiin arvioimalla jätteen ja käyttäjien määrää ekopistettä kohden ja vertaamalla niitä kuntakohtaisesti. Tutkimuksen taustaksi kerättiin alueen kiinteistö- ja asukasmäärät ja Rinki Oy:n pisteiltä kerätty jätteen määrä vuodessa. Ne nähtiin verrannollisina Etapin ekopisteverkostolle. Työssä ekopisteverkostoa mallinnettiin visuaalisesti QGIS-paikkatieto-ohjelmistolla aiemmin käytetyn manuaalisen mallintamisen (TC Opti) sijaan.
Pakkausjätteen keräyspisteiden erot osoittautuivat suuriksi, ja toiminnan keskittyessä jätelain myötä asuinkiinteistöille, pisteitä tulisi vähentää ja toimintaa tehostaa sen mukaan miten nelilokerokeräys on jo laajennettu. Toimeksiantoyrityksessä ekopisteitä huolletaan vuoden ympäri yhden ihmisen voimin, mutta kesäsesongin alettua sekä aluekeräyspisteiden avauduttua vuosittain toukokuun alusta elokuun loppuun molempia pisteverkostoja huoltaa ja monitoroi perinteisesti kaksi henkilöä. Lakeuden Etappi Oy tutkii jätteen pinnan monitorointia mahdollisuutena vähentää tai keskittää huoltokäyntejä tulevaisuudessa. Huollon keskittäminen monitoroinnin avulla tulisi helpottamaan mahdollisten uusien pisteiden sekä runsasjätteisten alueiden ekopisteiden ylläpitoa.