Tehdasympäristön sisäisen viestinnän kehittäminen: case Honkalahden saha

Abstract

Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Stora Enso Oyj ja tutkimuskohteena Honkalahden saha. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Honkalahden sahan tehdasalueen sisäisen viestinnän nykytilanne, prosessin kannalta tehokkaimmat viestintävälineet ja -kanavat, sekä luoda sisäisen viestinnän kehittämistoimenpiteitä. Tarkoituksena oli saada selville sisäisen viestinnän olennaisimmat puutteet, ja löytää konkreettisia, toteutettavia keinoja niiden kehittämiseksi. Tutkimustuloksista valittiin kehitettävät kohteet, joissa esiintyi eniten puutteita. Tutkimuksella haluttiin myös herättää keskustelua viestinnästä tutkimuskohteessa.

Tutkimus tehtiin käyttäen kvantitatiivista, informoitua lomakekyselyä. Kyselyyn osallistui 70 operaattoria, kuusi tiimivalmentajaa ja kaksi tuotantopäällikköä. Operaattoreiden tuloksia tarkasteltiin sekä osastokohtaisesti, että kokonaistuloksina. Tiimivalmentajia ja tuotantopäälliköitä tutkittiin toimihenkilöinä, tarkastellen ainoastaan kokonaistuloksia. Toimihenkilötasolla ei tehty osastokohtaista erottelua. Kyselyyn vastasi 69 operaattoria ja kahdeksan toimihenkilöä.

Molempien otoksien tutkimustulokset osoittivat sisäisen viestinnän vaativan kehitystä etenkin tehokkuuden, avoimuuden ja muutosviestinnän osalta. Etenkään operaattorit eivät saa riittävästi ajantasaista tietoa prosessiin ja työhönsä liittyen. Puute ei ole niinkään viestintävälineissä ja -kanavissa, pikemminkin viestityissä aiheissa. Kehittämistoimenpiteitä pyrittiin luomaan tuotantoprosessien parantamisen näkökulmasta. Myös eri prosessivaiheiden välisen viestinnän koetaan olevan kriittisellä tasolla. Kehittämistoimenpiteitä löydettiin myös eri osastojen välisen viestinnän kehittämiseen. Toimenpiteet pyrittiin pitämään toteutukseltaan vaivattomina, jotta ne olisi helpompi ottaa käyttöön.

Viestinnän merkitystä tulisi korostaa etsittäessä keinoja tuotantotehokkuuden ja tuotannon sujuvuuden parantamiseen. Yrityksen tai organisaation määrittelemät viestittävät asiat tai aiheet eivät välttämättä ole tuotantoa parantavia tai tehokkuutta lisääviä, vaikka yrityksen arvojen kannalta olennaisen tärkeitä. Määritellessä määräajoittain viestittäviä asiakokonaisuuksia, tulisi huomioida prosessien edustajien tarpeet. Avoimella ja proaktiivisella viestintäkulttuurilla on huomattava vaikutus työtyytyväisyyteen, mikä heijastuu myös työn sujuvuuteen. Johdon osoittaessa esimerkkiä viestinnän kehittämisen etupiirissä, kasvatetaan myös tiimivalmentajien ja esihenkilöiden johtamistapoja, etenkin organisaation muutosvaiheessa.