NexION 1000 ICP-MS-laitteen optimointi ja käyttöönottoverifiointi
Launilahti, Piritta (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061323664
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061323664
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli optimoida ja verifioida standardeihin SFS-EN ISO 17294–1:2006 ja 17294–2:2016 perustuva menetelmä NexION 1000 ICP-MS-laitteelle kirkkaiden talous-, luonnon- ja prosessivesien metallimäärityksiin. Tavoitteena menetelmälle oli saavuttaa akkreditoitujen ICP-MS- menetelmien määritysrajat ja laajennetut mittausepävarmuudet sekä saavuttaa Suomen ympäristökeskuksen asettamat laatusuositukset määritysrajoille.
Verifioinnissa määritettiin lineaarinen mittausalue, toteamis- ja määritysrajat, oikeellisuus ja systemaattinen virhe sekä ja toistotarkkuus ja satunnaisvirhe. Laajennettu mittausepävarmuus arvioitiin systemaattisen virheen ja satunnaisvirheen perusteella. Menetelmävertailulla arvioitiin kahden eri ICP-MS-laitteen tulosten erojen merkitsevyyttä. Verifioinnin perusteella menetelmä soveltuu näytematriisin metalleille lukuun ottamatta seleeniä. Määritysraja- ja mittausepävarmuustavoitteet saavutettiin suurimmalla osalla menetelmän metalleista.
Opinnäytetyön toimeksiantaja laati verifioinnin tulosten perusteella verifiointiraportin ja osalle menetelmän metalleja haettiin akkreditointia mukautuvan pätevyysalueen periaatteiden mukaisesti. Loput menetelmän metalleista voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön akkreditoidussa menetelmässä mukautuvan pätevyysalueen perusteella.
Verifioinnissa määritettiin lineaarinen mittausalue, toteamis- ja määritysrajat, oikeellisuus ja systemaattinen virhe sekä ja toistotarkkuus ja satunnaisvirhe. Laajennettu mittausepävarmuus arvioitiin systemaattisen virheen ja satunnaisvirheen perusteella. Menetelmävertailulla arvioitiin kahden eri ICP-MS-laitteen tulosten erojen merkitsevyyttä. Verifioinnin perusteella menetelmä soveltuu näytematriisin metalleille lukuun ottamatta seleeniä. Määritysraja- ja mittausepävarmuustavoitteet saavutettiin suurimmalla osalla menetelmän metalleista.
Opinnäytetyön toimeksiantaja laati verifioinnin tulosten perusteella verifiointiraportin ja osalle menetelmän metalleja haettiin akkreditointia mukautuvan pätevyysalueen periaatteiden mukaisesti. Loput menetelmän metalleista voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön akkreditoidussa menetelmässä mukautuvan pätevyysalueen perusteella.