Pitkäaikaissairaan lapsen psyykkinen ja sosiaalinen kehitys
Laakso, Maruska; Huttunen, Ilona (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061423832
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061423832
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, vaikuttavatko yleisimmät pitkäaikaissairaudet kouluikäisen lapsen psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen, ja millaisia vaikutukset ovat. Yleisimmistä pitkäaikaissairauksista käsiteltiin allergioita, astmaa, tyypin 1 diabetesta ja epilepsiaa. Tavoitteena oli lisätä aiheeseen liittyvää tietoisuutta sekä tuottaa tietoa, jota hoitohenkilökunta voi hyödyntää pitkäaikaissairaiden lasten hoidossa.
Pitkäaikaissairaudet ovat monella tapaa yhteydessä lapsen psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Pitkäaikaissairauden lisäksi vaikutukset riippuivat lapsen iästä, persoonallisuudesta, sairauden alkamisiästä, sairauden vakavuusasteesta, hoitotasapainosta sekä lääkityksestä. Usein pitkäaikaissairaat lapset ovat riippuvaisia lääkkeistä ja terveydenhuollosta koko elämänsä ajan, ja heidän jokapäiväisessä elämässään voi olla suuria rajoituksia sairautensa takia. Nuoret, jotka ovat varttuneet lapsuutensa pitkäaikaissairauden kanssa, ovat saavuttaneet huomattavasti vähemmän kehityksen virstanpylväitä tai vanhempana kuin terveet saman ikäiset. Mitä aikaisemmin pitkäaikaissairaus on alkanut, sitä enemmän se vaikuttaa kehitykseen.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku suoritettiin sähköisillä tietokannoilla, joita olivat PubMed ja Google Scholar. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhteensä yksitoista tutkimusta tai tutkimusartikkelia, jotka analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen.
Tuloksista käy ilmi, että pitkäaikaissairauksista astmalla, tyypin 1 diabeteksella sekä epilepsialla on vaikutuksia lapsen psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Allergioilla ei todettu olevan huomattavaa merkitystä lapsen kehityksessä.
Opinnäytetyön tuloksista voi päätellä, että pitkäaikaissairaudet voivat vaikuttaa lapsen kehitykseen monin eri tavoin. Pitkäaikaissairaista lapsista osa kokee, etteivät he ole saaneet riittävää keskusteluapua sairautensa suhteen. Hoitoalan ammattilaiset tarvitsevat lisäkoulutusta tunnistaakseen psyykkisen voinnin muutoksia somaattista sairautta hoidettaessa.
Pitkäaikaissairaudet ovat monella tapaa yhteydessä lapsen psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Pitkäaikaissairauden lisäksi vaikutukset riippuivat lapsen iästä, persoonallisuudesta, sairauden alkamisiästä, sairauden vakavuusasteesta, hoitotasapainosta sekä lääkityksestä. Usein pitkäaikaissairaat lapset ovat riippuvaisia lääkkeistä ja terveydenhuollosta koko elämänsä ajan, ja heidän jokapäiväisessä elämässään voi olla suuria rajoituksia sairautensa takia. Nuoret, jotka ovat varttuneet lapsuutensa pitkäaikaissairauden kanssa, ovat saavuttaneet huomattavasti vähemmän kehityksen virstanpylväitä tai vanhempana kuin terveet saman ikäiset. Mitä aikaisemmin pitkäaikaissairaus on alkanut, sitä enemmän se vaikuttaa kehitykseen.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku suoritettiin sähköisillä tietokannoilla, joita olivat PubMed ja Google Scholar. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhteensä yksitoista tutkimusta tai tutkimusartikkelia, jotka analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen.
Tuloksista käy ilmi, että pitkäaikaissairauksista astmalla, tyypin 1 diabeteksella sekä epilepsialla on vaikutuksia lapsen psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Allergioilla ei todettu olevan huomattavaa merkitystä lapsen kehityksessä.
Opinnäytetyön tuloksista voi päätellä, että pitkäaikaissairaudet voivat vaikuttaa lapsen kehitykseen monin eri tavoin. Pitkäaikaissairaista lapsista osa kokee, etteivät he ole saaneet riittävää keskusteluapua sairautensa suhteen. Hoitoalan ammattilaiset tarvitsevat lisäkoulutusta tunnistaakseen psyykkisen voinnin muutoksia somaattista sairautta hoidettaessa.