Leimuhitsauksen hyödyntäminen kiintoraidelaatalla
Roivainen, Lassi (2023)
Roivainen, Lassi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061523967
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061523967
Tiivistelmä
Raide-jokeri allianssin päällysrakenteella käytetään kiskohitsauksessa pääasiassa termiittihitsausmenetelmää, joka on lisäaineettomaan leimuhitsaukseen verrattuna hitaampaa ja kustannuksiltaan kalliimpaa. Työn tilaaja halusi selvittää, kuinka paljon voitettaisiin aikataulussa ja kustannuksissa, jos termiitin sijaan pystyttäisiin hyödyntämään leimuhitsausta kiskojen jatkuvaksi hitsaamisessa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli vertailla Raide-jokerilla käytössä olevia kiskonhitsausmenetelmiä työkohteessa käytännössä, mutta aikataulullisista syistä se osoittautui mahdottomaksi. Siksi vertailu suoritettiin teoriassa luomalla aikataulu puolen kilometrin mittaiseen työkohteeseen kummallakin hitsausmenetelmällä.
Opinnäytetyön tekijä osallistui leimuhitsien tekoon yhden työvuoron ajaksi, jolloin hän oppi koneen käyttämisestä ja sen toiminnasta, työn valmisteluista sekä hitsausprosessista. Samalla haastateltiin konetta operoivaa hitsaajaa, jolta saatiin tarvittava tieto leimuhitsauskoneen ominaisuuksista ja yksityiskohdista. Lisäksi työssä pohdittavaa pitkien kiskojen käyttöä puolipölkkyjen kiskotuksessa päästiin käytännössä testaamaan työkohteessa, jossa alun perin sepeliradaksi rakennettu osuus muutettiin kiintoraidelaataksi.
Opinnäytetyön lopputuloksena voidaan todeta termiittihitsauksen olevan noin kahdeksasosan kalliimpaa, kun vertaillaan työkone-, materiaali- ja palkkakuluja. Leimun käyttö on järkevää, mikäli kerrallaan tehtävä työkohde on riittävän pitkä, mielellään yli puoli kilometriä. Tämä harvemmin toteutuu tiiviiseen kaupunkiympäristöön sijoittuvilla raitiotietyömailla, joissa lukuisat putki- ja johtosiirrot sekä useat risteykset hankaloittavat pidemmän kohteen saamista radan rakentamiselle.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli vertailla Raide-jokerilla käytössä olevia kiskonhitsausmenetelmiä työkohteessa käytännössä, mutta aikataulullisista syistä se osoittautui mahdottomaksi. Siksi vertailu suoritettiin teoriassa luomalla aikataulu puolen kilometrin mittaiseen työkohteeseen kummallakin hitsausmenetelmällä.
Opinnäytetyön tekijä osallistui leimuhitsien tekoon yhden työvuoron ajaksi, jolloin hän oppi koneen käyttämisestä ja sen toiminnasta, työn valmisteluista sekä hitsausprosessista. Samalla haastateltiin konetta operoivaa hitsaajaa, jolta saatiin tarvittava tieto leimuhitsauskoneen ominaisuuksista ja yksityiskohdista. Lisäksi työssä pohdittavaa pitkien kiskojen käyttöä puolipölkkyjen kiskotuksessa päästiin käytännössä testaamaan työkohteessa, jossa alun perin sepeliradaksi rakennettu osuus muutettiin kiintoraidelaataksi.
Opinnäytetyön lopputuloksena voidaan todeta termiittihitsauksen olevan noin kahdeksasosan kalliimpaa, kun vertaillaan työkone-, materiaali- ja palkkakuluja. Leimun käyttö on järkevää, mikäli kerrallaan tehtävä työkohde on riittävän pitkä, mielellään yli puoli kilometriä. Tämä harvemmin toteutuu tiiviiseen kaupunkiympäristöön sijoittuvilla raitiotietyömailla, joissa lukuisat putki- ja johtosiirrot sekä useat risteykset hankaloittavat pidemmän kohteen saamista radan rakentamiselle.