Lasinkarkaisukoneen konfiguroinnin kehittäminen
Ylä-Soini, Antti (2023)
Ylä-Soini, Antti
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061523971
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061523971
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Glaston Finland Oy:lle, kuinka heidän PLC-ohjelmansa konfigurointia voisi kehittää. Tarkoituksena oli selvittää ja antaa kehitysehdotuksia konfiguroinnin yksinkertaistamiseksi, nopeuttamiseksi ja laadun parantamiseksi. Tavoitteena on, että konfiguroinnin tulisi olla niin selkeää ja helppoa, ettei konfiguraatiosta huomaisi, onko sen tehnyt aloitteleva vai kokenut automaatiosuunnittelija.
Ongelman selvittämiseen käytettiin konstruktiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimukseen haastateltiin Glastonilta työntekijöitä tuotekehityksen ja automaatiosuunnittelun puolelta, lisäksi pidettiin aiheesta useita palavereita. Tietoa kerättiin myös yrityksen sisäisestä epävirallisesta dokumentaatiosta tehtävää varten ja käytettiin työn tekijän vuosien kokemusta koneiden konfiguroinnista ja suunnittelusta. Aiheesta etsittiin tietoa myös kirjallisuudesta ja internetistä vahvistamaan teoreettista puolta.
Tutkimukset sisälsivät paljon nykyisen rakenteiden ja parametrien ryhmittelyä ja jäsentelyä. Haastattelut toivat paljon näkökulmia esiin, joista oli hyvä lähteä hakemaan ratkaisua esitettyihin ongelmiin. Kirjallisuudesta löytyi suoraan yllättävän vähän tosielämän esimerkkejä järjestelmien konfiguroinnista, mutta muutamalla esimerkillä saatiin avarrettua näkökulmaa, kuinka nykyisiin ongelmiin saataisiin käytännöllinen ratkaisu.
Lopputuloksena on monivaiheinen ohjeistus, kuinka konfiguraatiota voi vaiheittain lähteä kehittämään niin, että konfiguroinnin ylläpito, laatu ja helppous paranevat, eikä konfiguraation tekijän tarvitse olla enää kokenut konfiguroinnin asiantuntija.
Ongelman selvittämiseen käytettiin konstruktiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimukseen haastateltiin Glastonilta työntekijöitä tuotekehityksen ja automaatiosuunnittelun puolelta, lisäksi pidettiin aiheesta useita palavereita. Tietoa kerättiin myös yrityksen sisäisestä epävirallisesta dokumentaatiosta tehtävää varten ja käytettiin työn tekijän vuosien kokemusta koneiden konfiguroinnista ja suunnittelusta. Aiheesta etsittiin tietoa myös kirjallisuudesta ja internetistä vahvistamaan teoreettista puolta.
Tutkimukset sisälsivät paljon nykyisen rakenteiden ja parametrien ryhmittelyä ja jäsentelyä. Haastattelut toivat paljon näkökulmia esiin, joista oli hyvä lähteä hakemaan ratkaisua esitettyihin ongelmiin. Kirjallisuudesta löytyi suoraan yllättävän vähän tosielämän esimerkkejä järjestelmien konfiguroinnista, mutta muutamalla esimerkillä saatiin avarrettua näkökulmaa, kuinka nykyisiin ongelmiin saataisiin käytännöllinen ratkaisu.
Lopputuloksena on monivaiheinen ohjeistus, kuinka konfiguraatiota voi vaiheittain lähteä kehittämään niin, että konfiguroinnin ylläpito, laatu ja helppous paranevat, eikä konfiguraation tekijän tarvitse olla enää kokenut konfiguroinnin asiantuntija.
