Järviruoko- ja ruokohelpipohjaisten kasvualustojen soveltuvuus harrasteviljelyyn
Hällfors, Saara (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061624073
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061624073
Tiivistelmä
Turpeettomille kasvualustoille on kysyntää turpeen käyttöön liittyvän ilmastokeskustelun takia. Tässä kokeessa selvitettiin miten järviruoko sekä järviruoko- ja ruokohelpipohjaiset kasvualustat soveltuvat vihannesten kasvatukseen. Koekasvina käytettiin kesäkurpitsaa. Samalla selvitettiin, oliko epäorgaanisen ja orgaanisen lannoituksen välillä eroa satoon. Saaduilla tuloksilla voitiin ohjeistaa kuluttajia kasvualustan käytössä. Kokeen toimeksiantajana oli Kiteen Mato ja Multa Oy.
Koe toteutettiin käyttämällä menetelmiä ja lannoitteita, jotka ovat myös harrastelijaviljelijöiden saavutettavissa. Kasvualustasta tehtiin kokeen aikana mittauksia koepaikalla. Tarkempia analyysejä sekä kasvualustasta että kasveista teetettiin ulkopuolisella toimijalla.
Kasvualustoista saatujen satojen välillä ei havaittu tilastollisesti merkittävää eroa, kun tarkasteltiin kasvualustan merkitystä sadon määrään. Tilastollisesti merkittävää eroa satomäärissä ei myöskään havaittu kasvualustojen ja lannoituksien yhteisvaikutuksesta. Kokeessa epäorgaaninen lannoitus tuotti tilastollisesti suuremman sadon kuin orgaanisesti lannoitettu.
Olisi mielenkiintoista nähdä, millaisiin satomääriin päästäisiin optimoimalla viljelymenetelmiä vielä paremmin sopiviksi juuri näille kasvualustoille. Olisi hyvä tutkia orgaanisen lannoituksen oikeaa ajoitusta, jotta kasvualustassa säilyisivät riittävät ravinnemäärät viljelyyn. Myös sopivan kasvulaatikkorakenteen selvittäminen olisi hyödyllistä, sillä tässä työssä käytetyt kasvualustat läpäisevät vettä enemmän kuin perinteiset kasvualustat.
Koe toteutettiin käyttämällä menetelmiä ja lannoitteita, jotka ovat myös harrastelijaviljelijöiden saavutettavissa. Kasvualustasta tehtiin kokeen aikana mittauksia koepaikalla. Tarkempia analyysejä sekä kasvualustasta että kasveista teetettiin ulkopuolisella toimijalla.
Kasvualustoista saatujen satojen välillä ei havaittu tilastollisesti merkittävää eroa, kun tarkasteltiin kasvualustan merkitystä sadon määrään. Tilastollisesti merkittävää eroa satomäärissä ei myöskään havaittu kasvualustojen ja lannoituksien yhteisvaikutuksesta. Kokeessa epäorgaaninen lannoitus tuotti tilastollisesti suuremman sadon kuin orgaanisesti lannoitettu.
Olisi mielenkiintoista nähdä, millaisiin satomääriin päästäisiin optimoimalla viljelymenetelmiä vielä paremmin sopiviksi juuri näille kasvualustoille. Olisi hyvä tutkia orgaanisen lannoituksen oikeaa ajoitusta, jotta kasvualustassa säilyisivät riittävät ravinnemäärät viljelyyn. Myös sopivan kasvulaatikkorakenteen selvittäminen olisi hyödyllistä, sillä tässä työssä käytetyt kasvualustat läpäisevät vettä enemmän kuin perinteiset kasvualustat.