Valmennuspalvelujen vaikuttavuuden arviointi: vaikuttavuustiedon keräämisen ja hyödyntämisen kehittäminen Etelä-Pohjanmaan TE-toimistossa

Abstract

Opinnäytetyön päätavoitteena oli selvittää työvoimapalveluina tarjottavien valmennusten kovaa ja pehmeää vaikuttavuutta. Kovalla vaikuttavuudella tarkoitetaan työllistymistä sekä koulutukseen ja muihin palveluihin siirtymistä. Pehmeällä vaikuttavuudella tarkoitetaan asiakkaan toimintakykyä ja työllistymistä edistäviä muutoksia. Näitä muutoksia tapahtuu hakukäyttäytymisessä, uskomuksissa ja ei-kognitiivissa taidoissa. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, analysoida ja kehittää vaikuttavuustiedon saatavuutta sekä sen analysointia ja hyödyntämistä.

Vaikuttavuustutkimuksen aineistona käytettiin virallista Työnvälitystilastoa sekä TE-hallinnon URA-järjestelmästä saatua tarkkaa asiakaskohtaista tietoa. Lisäksi aineistona oli ryhmistä kerätyt Opal-palautteet. Tutkimuksen kohderyhminä olivat uravalmennuksen vuonna 2021 suorittaneet ja vertailuryhmänä kyseisiin valmennuksiin ohjatut mutta ei-aloittaneet. Vertailuryhmä ei ollut ihanteellinen, sillä ei-aloittaneet ovat usein helpommin työllistyviä kuin aloittaneet ja lisäksi jo se, että asiakas on ohjattu valmennukseen, liittää hänet valmennuksen vaikuttavuuden piiriin ns. pelotevaikutuksen kautta. Vertailuryhmien lähtötilanteiden tasaamiseksi tutkimus tehtiin myös rajaten mukaan vain valmennuksen alkaessa työttömänä olleet. Tutkimuksessa kerättiin valmennukseen ohjattujen työllisyysstatus valmennuksen alkaessa, valmennuksen päättyessä sekä 1, 3, 6, 9 ja 12 kuukauden kuluttua valmennuksen päättymisestä.

Vaikuttavuustutkimuksen tuloksena havaittiin, että valmennuksen suorittaneet siirtyvät ei-aloittaneita aiemmin ja useammin koulutukseen, kun taas ei-aloittaneet ovat useammin muissa palveluissa. Työttömien ja työllistyneiden tai työnhakunsa päättäneiden osuus oli tarkastelujakson lopussa molemmissa ryhmissä samalla tasolla. Valmennuksen suorittaneiden joukossa työttömyys laski kuitenkin huomattavasti jyrkemmin lähtötilanteiden eron vuoksi. Vertailtaessa vain työttömänä valmennuksen alkaessa olleita valmennuksen suorittaneet työllistyivät ei-aloittaneita useammin.

Opinnäytetyössä myös analysoitiin ja kehitettiin arviointitiedon keräämisen sekä sen hyödyntämisen tapoja. Opinnäytetyön tuloksena luotiin Opal-palautteen koostamisen malli sekä Webropol-lomake työhönvalmennuksen palautteen keräämiseen. Arviointitiedon hyödyntämiseksi kehitettiin arviointitiimi-työskentelymalli sekä vuosikello tiimin työskentelyn tueksi.