Avoimen lähdekoodin sovelluksien hyödyntäminen verkkopalvelussa
Rantanen, Tiia (2014)
Rantanen, Tiia
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090213696
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090213696
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi jyväskyläläinen ICT-alan palveluita tarjoava yritys Trimedia Oy. Toimeksiantaja halusi saada tietoa nykyaikaisista sovelluskehitykseen soveltuvista sisällönhallintajärjestelmistä. Toimeksiantajan tilaajalle toteutettiin opinnäytetyön pohjalta verkkopalvelu World Water Hub, jossa tarjotaan tietoa järvien ja jokien veden puhtaudesta ja lämpötilasta.
Opinnäytetyössä tutkittiin sisällönhallintajärjestelmiä ja alustoja sekä niiden mahdollisuuksia toimia sovelluskehitysalustana. Järjestelmiä vertailtiin ja pisteytettiin eri kriteerien pohjalta ja lopullisena tuloksena valittiin järjestelmä ja toteutettiin verkkopalvelu kyseisellä alustalla.
Vertailussa olivat mukana Craft, Keystone.js, Statamic, October, WordPress ja Concrete5. Vertailun mittareina käytettiin hintaa, kehittäjäverkostoa, ohjeita ja tukipalveluita, jatkokehitystä, vaatimuksia ja käytettyjä tekniikoita, hakukoneoptimointia, käytettävyyttä, suorituskykyä ja nopeutta sekä tietoturvaa.
Kehitysympäristöjen sijoittuminen eniten pisteitä saaneesta vähiten pisteitä saaneeseen oli Craft, Statamic, WordPress, Concrete5, October ja Keystone.js. Valittujen vertailukriteereiden pohjalta Craft ja Statamic sijoittuivat lähes ylivoimaisesti muiden edelle. Lopulta kuitenkin projektin resurssien rajallisuuden ja muutoskestävyyden vuoksi toteutusalustaksi valittiin WordPress.
Opinnäytetyössä tutkittiin sisällönhallintajärjestelmiä ja alustoja sekä niiden mahdollisuuksia toimia sovelluskehitysalustana. Järjestelmiä vertailtiin ja pisteytettiin eri kriteerien pohjalta ja lopullisena tuloksena valittiin järjestelmä ja toteutettiin verkkopalvelu kyseisellä alustalla.
Vertailussa olivat mukana Craft, Keystone.js, Statamic, October, WordPress ja Concrete5. Vertailun mittareina käytettiin hintaa, kehittäjäverkostoa, ohjeita ja tukipalveluita, jatkokehitystä, vaatimuksia ja käytettyjä tekniikoita, hakukoneoptimointia, käytettävyyttä, suorituskykyä ja nopeutta sekä tietoturvaa.
Kehitysympäristöjen sijoittuminen eniten pisteitä saaneesta vähiten pisteitä saaneeseen oli Craft, Statamic, WordPress, Concrete5, October ja Keystone.js. Valittujen vertailukriteereiden pohjalta Craft ja Statamic sijoittuivat lähes ylivoimaisesti muiden edelle. Lopulta kuitenkin projektin resurssien rajallisuuden ja muutoskestävyyden vuoksi toteutusalustaksi valittiin WordPress.