"Jag skulle kunna fara med den där barnmorskan alla dagar och föda barn": en kvalitativ intervjustudie om hur finlandssvenska kvinnor upplever relationen med barnmorskan under förlossningen

Abstract

Syftet med denna studie är att beskriva finlandssvenska kvinnors upplevelser av relationen till barnmorskan under förlossningen. Studien görs för att barnmorskorna ska få hjälp att bilda goda relationer till föderskorna, vilket kan förbättra kvinnornas förlossningsupplevelser. Två frågeställningar ingår i studien: Vilka upplevelser har finlandssvenska kvinnor från relationen med barnmorskan under förlossningen? Vad anser finlandssvenska kvinnor vara det väsentliga i relationen mellan kvinnan och barnmorskan under förlossningen?

Den kvalitativa intervjustudien består av semistrukturerade intervjuer. Sex frivilliga informanter från svenskspråkiga Österbotten, som har fött barn för max två år sedan, intervjuas enskilt. Intervjuerna transkriberas på standardsvenska och en kvalitativ innehållsanalys görs. Resultatet får ett övergripande tema och delas in i fyra huvudkategorier med tillhörande underkategorier och kopplas till bakgrunden samt MIMO-modellen, vilken är Berg, Ólafsdóttir & Lundgrens (2012) teori om kvinnocentrerad vård.

I resultatet framkommer ett tema, kvinnans omvårdnad, samt fyra huvudkategorier; trygghet, delaktighet, samhörighet och bristande professionalitet. Tre av huvudkategorierna är enligt kvinnorna i studien viktiga aspekter för att kunna bilda en god relation med barnmorskan under förlossningen, medan den sista huvudkategorin lyfter fram saker som kan förbättras i förlossningsvården. Kvinnorna anser att lugn, närvaro, stöd och kunskap behövs för att de ska känna en trygghet i situationen. Påverkningsmöjlighet och tillräckligt med information är viktigt för att de ska känna sig delaktiga. Empati, gemenskap och bemötande behövs för att de ska kunna känna en samhörighet med barnmorskan. Den bristande professionaliteten anser kvinnorna att tar sig uttryck i tidsbrist, bristande information och empati samt ett dåligt bemötande. De flesta kvinnorna som deltar i studien har ändå positiva upplevelser av relationen till barnmorskan.

Tutkimuksen tarkoitus on selittää suomenruotsalaisten naisten kokemukset suhteesta kätilöihin synnytyksen aikana. Tutkimus tehdään sen takia että kätilöt saisivat luoda synnyttäjiin hyvia suhteita, jotka voivat parantaa naisten synnytyskokemuksia. Kaksi kysymyksenasettelua kuuluu tutkimukseen: Minkälaisia kokemuksia suomenruotsalaisilla naisilla on suhteesta kätilöihin synnytyksen aikana? Mitä suomenruotsalaiset naiset pitävät olennaisena kätilösuhteessaan synnytyksen aikana?

Laadullinen haastattelututkimus koostuu puolistrukturoiduista haastatteluista. Kuusi vapaaehtoista haastatettavaa olivat ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta ja heitä haastateltiin yksityisesti. Kriteerinä haastattelulle oli että he olivat synnyttäneet korkeintaan kaksi vuotta sitten. Haastattelut transkriboidaan vakioruotsilla ja laadullinen sisältöanalyysi tehdään. Tutkimuksen tulos saa kokonaisvaltaisen teeman ja se jakaantuu neljään pääkategoriaan ja niihin kuuluviin alakategorioihin. Tutkimus liittyy sekä taustaan että MIMO-malliin. Mallina on Berg, Ólafsdóttir & Lundgrenin (2012) teoria naiskeskeisestä hoidosta.

Tuloksessa tulee teemana esille naisen huolenpito ja siihen kuuluu neljä pääkategoria; turvallisuus, osallisuus, yhteenkuuluvuus ja riittämätön ammattimaisuus. Kolme tutkimuksen pääkategorioista ovat naisten mukaan tärkeitä aspekteja luotaessa hyviä kätilösuhteita synnytyksen aikana. Viimeinen pääkategoria nostaa esille asioita jotka voivat parantaa synnytyshoitoa. Naisten mukaan rauha, läsnäolo, tuki ja tieto tarvitaan, niin että he voisivat tuntea turvallisuuden tilanteessa. Mahdollisuus vaikuttaa ja riittävä informaatio on tärkeää, niin että he saisivat tuntea osallisuuden. Empatia, yhteys ja hyvä kohtelu tarvitaan , niin että he voisivat tuntea yhteenkuuluvuuden kätilön kanssa. Riittämätön ammattimaisuus tulee naisten mukaan esille ajanpuutteessa, riittämättömässä informaatiossa ja empatiassa ja myös huonossa kohtelussa. Useimmilla naisilla jotka osallistuivat tutkimuksessa on kuitenkin positiivia kokemuksia kätilösuhteestaan.

The aim of this study is to describe Swedish-speaking Finnish womens experiences of the relationship with the midwife during childbirth. The study was conducted to help midwives to establish good relationships with women who give birth, which can improve the women’s experiences of childbirth. Two questions are included in the study: What kind of experiences do Swedish-speaking Finnish women have from the relationship with the midwife during childbirth? What do Swedish-speaking Finnish women think is essential in the relationship between the woman and the midwife during childbirth?

The qualitative interview study is made up of semi-structured interviews. Six voluntary informants from Swedish-speaking Ostrobothnia, who have delivered a child a maximum of two years ago, are interviewed privately. The interviews are transcribed on standard Swedish and a qualitative analysis of the content is made. The result gets an overall theme and is divided into four main categories with their own subcategories. They are then connected to the background and MIMO-model, which is Berg, Ólafsdóttir & Lundgrens (2012) theory about women-centered care.

In the result a theme appears, caring of the woman, and four main categories; safety, participation, solidarity and lack of professionalism. Three of the main categories are, according to the women in the study, important aspects for establishing a good relationship with the midwife during childbirth. The last of the main categories brings out things that can be improved in the childbirth care. The women think that calmness, presence, support and knowledge are needed to get a feeling of safety in the situation. The possibility to influence and to get enough information are important for a feeling of participation. Empathy, fellowship and treatment are needed for a feeling of solidarity with the midwife. The women think that the lack of professionalism appears as lack of time, lack of information, lack of empathy and a bad treatment. Anyhow, most of the women that participates in the study have positive experiences of the relationship with the midwife.