Työhyvinvointi ja sen tukeminen työyhteisössä työntekijä näkökulmasta
Murtoniemi, Maria-Liisa; Jokelainen, Sari (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023070524493
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023070524493
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tutkimuksessamme pääaiheena oli työhyvinvointi ja sen tukeminen työyhteisössä. Aihetta lähestyimme aikaisempien tutkimusten ja kirjallisuuden kautta. Työhyvinvointia tarkasteltiin muun muassa Heikkilä-Tammen (2023) kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin mallin avulla. Opinnäytetyössämme kuvasimme työhyvinvointia työntekijöiden ja työyhteisön näkökulmasta. Käsittelimme työhyvinvointia laaja-alaisesti.
Syvennyimme työhyvinvointiin tekemämme kyselyn avulla, kyselyn teetimme mielenterveyskuntoutus palveluasumisyksikössä työskenteleville työntekijöille. Vastauksia kerättiin kolmesta eri yksiköstä, jossa hoidetaan ikääntyneitä mielenterveyskuntoutujia.
Opinnäytetyön tutkimuksella halusimme tuoda esille kokemuksia työhyvinvoinnin merkityksestä työyhteisössä ja sen tukemisesta työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksessa nostimme esille työhyvinvointia tukevia toimia sekä kuormittavuustekijöitä työhyvinvoinnille. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja tutkimuksen analysointimenetelmäksi valikoitui aineiston lähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimusvastauksia saimme 18 kappaletta. Vastaajien keski-ikä oli 42–49 vuotta.
Johtopäätöksenä voimme todeta, että tutkimukseen osallistuneiden vastaajien kokemukset työhyvinvoinnistaan ja sen tukemisesta olivat kokonaisuudessaan hyvät. Tutkimuksestamme nousi esiin kuormittavuustekijät sekä tukevat toimet työhyvinvoinnille. Tuloksissa näkyi se, että tutkimus tehtiin mielenterveysyksikköihin ja siellä tukevat toimet ovat suurempia. Lainsäädäntö velvoittaa tukitoimia psyykkisesti sairaiden kanssa työskenteleville työntekijöille. Tutkimuksesta nousi esiin, että lähijohtaja on avainasemassa työhyvinvoinnin toteuttamisessa. Lainsäädäntö velvoittaa (työturvallisuuslaki) lähijohtajaa huolehtimaan, että psyykkinen ja fyysinen kuormitus pysyy kohtuullisena.
Syvennyimme työhyvinvointiin tekemämme kyselyn avulla, kyselyn teetimme mielenterveyskuntoutus palveluasumisyksikössä työskenteleville työntekijöille. Vastauksia kerättiin kolmesta eri yksiköstä, jossa hoidetaan ikääntyneitä mielenterveyskuntoutujia.
Opinnäytetyön tutkimuksella halusimme tuoda esille kokemuksia työhyvinvoinnin merkityksestä työyhteisössä ja sen tukemisesta työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksessa nostimme esille työhyvinvointia tukevia toimia sekä kuormittavuustekijöitä työhyvinvoinnille. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja tutkimuksen analysointimenetelmäksi valikoitui aineiston lähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimusvastauksia saimme 18 kappaletta. Vastaajien keski-ikä oli 42–49 vuotta.
Johtopäätöksenä voimme todeta, että tutkimukseen osallistuneiden vastaajien kokemukset työhyvinvoinnistaan ja sen tukemisesta olivat kokonaisuudessaan hyvät. Tutkimuksestamme nousi esiin kuormittavuustekijät sekä tukevat toimet työhyvinvoinnille. Tuloksissa näkyi se, että tutkimus tehtiin mielenterveysyksikköihin ja siellä tukevat toimet ovat suurempia. Lainsäädäntö velvoittaa tukitoimia psyykkisesti sairaiden kanssa työskenteleville työntekijöille. Tutkimuksesta nousi esiin, että lähijohtaja on avainasemassa työhyvinvoinnin toteuttamisessa. Lainsäädäntö velvoittaa (työturvallisuuslaki) lähijohtajaa huolehtimaan, että psyykkinen ja fyysinen kuormitus pysyy kohtuullisena.