Ungas psykiska hälsa: en kvantitativ undersökning om hur skärmanvändning, sömn och fysisk aktivitet påverkar den psykiska hälsan
Thylin, Lina (2023)
Thylin, Lina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023071624578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023071624578
Tiivistelmä
Monien tutkimusten mukaan nuorten psyykkinen vointi on tänään huonontunut. Nuorten mielenterveys on heikentynyt ja tiedämme että on erilaiset tekijät jotka vaikuttavat hyvinvointiin sekä fyysisesti että psyykkisesti. Halusin opinnäytetyöni avulla kartoittaa yhdeksänluokkalaisten psyykkistä vointia ja tutkia fyysisen aktiviteetin, unen ja ruutuajan yhteyttä psyykkiseen vointiin.
Aineisto on kerätty kvantitatiivisella menetelmällä kyselylomakketta käyttäen. Kyselylomake oli lähetetty elektronisesti kaikille yhteen yläasteen yhdeksänluokkalaisille, eli 105 opillaalle. 93 oppilasta vastasivat kyselyyn.
Tulos näyttää että unen merkitys on ratkaiseva meidän psyykkisen voinnin ja hyvinvoinnin kannalta. Tutkimuksen mukaan riittävä uni vaikuttaa eniten oppilaiden hyvinvointiin. Mielenterveyteen, keskittymiskykyyn ja onnellisuuden tunteeseen vaikutti positiivisesti enemmän tunteja yössä. Näyttöajan ja mielenterveyden välisestä yhteydestä voidaan nähdä, että useimmat opiskelijat jotka vastasivat viettävänsä näytöllä 3-5 tuntia, tunsivat olonsa onnelliseksi. Keskittymiskykyyn vaikutti negatiivisesti jos näyttötuntien määrä ylitti 6 tuntia päivässä. Toisaalta keskittymiskykyä ei koettu paremmaksi, vaikka näyttöaikaa oli vain noin 1–2 tuntia päivässä. Fyysisen aktiivisuuden ja mielenterveyden yhteydestä näkyy muun muassa, että liikunnalla ei ollut yhteyttä opiskelijoiden onnellisuuden kokemiseen, eikä liikunnan ja keskittymiskyvyn välillä ole yhteyttä. Tutkimuksen mukaan liikunnan määrä 1–2 kertaa viikossa antaa useimmille opiskelijoille kokemuksen hyvästä mielenterveydestä.
Aineisto on kerätty kvantitatiivisella menetelmällä kyselylomakketta käyttäen. Kyselylomake oli lähetetty elektronisesti kaikille yhteen yläasteen yhdeksänluokkalaisille, eli 105 opillaalle. 93 oppilasta vastasivat kyselyyn.
Tulos näyttää että unen merkitys on ratkaiseva meidän psyykkisen voinnin ja hyvinvoinnin kannalta. Tutkimuksen mukaan riittävä uni vaikuttaa eniten oppilaiden hyvinvointiin. Mielenterveyteen, keskittymiskykyyn ja onnellisuuden tunteeseen vaikutti positiivisesti enemmän tunteja yössä. Näyttöajan ja mielenterveyden välisestä yhteydestä voidaan nähdä, että useimmat opiskelijat jotka vastasivat viettävänsä näytöllä 3-5 tuntia, tunsivat olonsa onnelliseksi. Keskittymiskykyyn vaikutti negatiivisesti jos näyttötuntien määrä ylitti 6 tuntia päivässä. Toisaalta keskittymiskykyä ei koettu paremmaksi, vaikka näyttöaikaa oli vain noin 1–2 tuntia päivässä. Fyysisen aktiivisuuden ja mielenterveyden yhteydestä näkyy muun muassa, että liikunnalla ei ollut yhteyttä opiskelijoiden onnellisuuden kokemiseen, eikä liikunnan ja keskittymiskyvyn välillä ole yhteyttä. Tutkimuksen mukaan liikunnan määrä 1–2 kertaa viikossa antaa useimmille opiskelijoille kokemuksen hyvästä mielenterveydestä.