Ungas psykiska hälsa: en kvantitativ undersökning om hur skärmanvändning, sömn och fysisk aktivitet påverkar den psykiska hälsan

Abstract

Den psykiska hälsan hos unga har försämrats enligt många rapporter som utges idag. Ungdomarna mår sämre, och vi vet att det finns flera faktorer som påverkar hälsan både fysiskt och psykiskt. Respondenten ville med sittt examensarbete kartlägga nionde klassisters psykiska hälsa och att undersöka sambandet mellan psykisk hälsa och fysisk aktivitet, sömn och skärmanvändning.

Som metod användes kvantitativ metod och som insamlingsmetod enkätundersökning. Enkäten skickades ut elektroniskt till alla niondeklassister i en högstadieskola, det vill säga till 105 elever. 93 elever svarade på enkäten.

Enligt resultatet av studien framgår det att sömnen betydelse för den psykiska hälsan är avgörande för vårt välbefinnande. Studien visar att det är det antalet sömntimmar som ger flest samband med elevernas mående. Den psykiska hälsan, koncentrationsförmågan och känsla av lyckan påverkades positivt med fler timmar sömn per natt. Av sambandet mellan skärmtid och psykisk hälsa kan man se att flest elever som svarat att de spenderar mellan 3–5 timmar på skärm upplevde sig som lyckliga. Koncentrationsförmågan påverkades negativt om antalet skärmtimmar översteg 6 timmar per dag. Däremot upplevdes inte koncentrationsförmågan som bättre trots att skärmtiden bara låg kring 1–2 timmar per dag. Av sambandet mellan fysisk aktivitet och psykisk hälsa kan bland annat ses att träning inte hade samband med hur eleverna upplevde sin lycka, inte heller samband mellan träning och koncentrationsförmågan kunde ses. Enligt studien ger en träningsmängd på 1–2 gånger i veckan upplevelse av god psykisk hälsa bland flest elever.

Monien tutkimusten mukaan nuorten psyykkinen vointi on tänään huonontunut. Nuorten mielenterveys on heikentynyt ja tiedämme että on erilaiset tekijät jotka vaikuttavat hyvinvointiin sekä fyysisesti että psyykkisesti. Halusin opinnäytetyöni avulla kartoittaa yhdeksänluokkalaisten psyykkistä vointia ja tutkia fyysisen aktiviteetin, unen ja ruutuajan yhteyttä psyykkiseen vointiin.

Aineisto on kerätty kvantitatiivisella menetelmällä kyselylomakketta käyttäen. Kyselylomake oli lähetetty elektronisesti kaikille yhteen yläasteen yhdeksänluokkalaisille, eli 105 opillaalle. 93 oppilasta vastasivat kyselyyn.

Tulos näyttää että unen merkitys on ratkaiseva meidän psyykkisen voinnin ja hyvinvoinnin kannalta. Tutkimuksen mukaan riittävä uni vaikuttaa eniten oppilaiden hyvinvointiin. Mielenterveyteen, keskittymiskykyyn ja onnellisuuden tunteeseen vaikutti positiivisesti enemmän tunteja yössä. Näyttöajan ja mielenterveyden välisestä yhteydestä voidaan nähdä, että useimmat opiskelijat jotka vastasivat viettävänsä näytöllä 3-5 tuntia, tunsivat olonsa onnelliseksi. Keskittymiskykyyn vaikutti negatiivisesti jos näyttötuntien määrä ylitti 6 tuntia päivässä. Toisaalta keskittymiskykyä ei koettu paremmaksi, vaikka näyttöaikaa oli vain noin 1–2 tuntia päivässä. Fyysisen aktiivisuuden ja mielenterveyden yhteydestä näkyy muun muassa, että liikunnalla ei ollut yhteyttä opiskelijoiden onnellisuuden kokemiseen, eikä liikunnan ja keskittymiskyvyn välillä ole yhteyttä. Tutkimuksen mukaan liikunnan määrä 1–2 kertaa viikossa antaa useimmille opiskelijoille kokemuksen hyvästä mielenterveydestä.

The mental health of young people has deteriorated according to many reports published today. Young people feel worse, and we know that there are several factors that affect health both physically and psychologically. With this degree project, the respondent wanted to map the mental health of ninth graders and to investigate the relationship between mental health and physical activity, sleep and screen use.

The method used is quantitative and a survey was used as a collection method. The survey was sent out electronically to all ninth graders in an upper secondary school to 105 students. 93 students answered the survey.

According to the results of the study, it appears that the importance of sleep for mental health is crucial for our well-being. The study shows that it is the number of hours of sleep that provides the most correlation with the students' well-being. Mental health, ability to concentrate and sense of happiness were positively affected with more hours of sleep per night. From the connection between screen time and mental health, it can be seen that most students who answered that they spend between 3-5 hours on a screen felt happy. The ability to concentrate was negatively affected if the number of screen hours exceeded 6 hours per day. On the other hand, the ability to concentrate was not perceived as better even though the screen time was only around 1–2 hours per day. From the connection between physical activity and mental health, it can be seen, among other things, that exercise had no connection with how the students experienced their happiness, nor could a connection between exercise and the ability to concentrate be seen. According to the study, an exercise amount of 1–2 times a week gives the experience of good mental health among most students.