Kognitiivinen ergonomia hoitotyössä

Abstract

Kognitiivisella ergonomialla tarkoitetaan aivojen kuormituksen hallintaa. Sitä hyödyntämällä voidaan sopeuttaa ja priorisoida omaa työskentelyä erilaisten stressitekijöiden aiheuttamasta kuormituksesta riippumatta. Kuormitusta syntyy, kun aivojen normaalin kognitiivisen kapasiteetin rajat ylittyvät vaatimusten seurauksena. Jatkuvasti kasvava aikapaine, tiedonkäsittelyyn liittyvät vaatimukset, lisääntyvä työmäärä ja toistuvat keskeytykset lisäävät aivojen kuormitusta ja tekevät hoitotyön suorittamisesta yhä vaativampaa. Ylikuormittuneet aivot eivät voi toimia optimaalisesti, jolloin virheiden ja viiveen mahdollisuus kasvaa. Sujuva työn tekeminen edellyttää kognitiivisten kuormitustekijöiden tunnistamista ja sopeuttamista työelämän vaatimuksiin, jolloin kuormittumisen seurauksena syntyviä haittoja voitaisiin ennaltaehkäistä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata hoitajien omaa käsitystä kognitiivisen ergonomian merkityksestä ja hyödyntämisestä hoitotyössä. Tavoitteena on tuottaa tietoa kognitiivisesta ergonomiasta, jota voidaan käyttää kognitiivisen ergonomian hyödyntämiseen hoitotyössä. Opinnäytetyössä etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin: 1) Mikä on kognitiivisen ergonomian merkitys hoitotyön suorittamiseen? 2) Miten hoitotyön kognitiivista ergonomiaa voidaan hyödyntää? Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena Kymenlaakson keskussairaalan tehohoito- ja valvontayksikössä. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina teemahaastattelun keinoin. Haastatteluihin osallistui seitsemän hoitotyöntekijää. Koottu aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmää hyödyntäen. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että kognitiivinen ergonomia on heikosti tunnettu käsite, vaikka sen koetaan olevan keskeinen osa jokapäiväistä hoitotyötä. Kognitiivinen ergonomia on moniulotteinen ja laaja kokonaisuus, jonka optimaalisella hallinnalla on merkittävä vaikutus yksilön työssäjaksamiseen, kuormittumiseen ja siitä palautumiseen. Aihe herättää mielenkiintoa, ja sitä toivotaan hyödynnettävän osana työhyvinvoinnin suunnittelua. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hoitotyön laatu, työtyytyväisyys, kuormitus, keskittyminen ja palautuminen ovat kognitiiviseen ergonomiaan keskeisesti vaikuttavia tekijöitä. Näitä kehittämällä voidaan lisätä kognitiivisen ergonomian osaamista ja ennaltaehkäistä stressin ja psyykkisen kuormittumisen haitallisia terveysvaikutuksia, edistää turvallisuutta ja työstä suoriutumista.