Miksi ambulanssi hälytetään sairaalaan?
Myrskykari, Henna (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023082324891
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023082324891
Tiivistelmä
Sairaalassa hoidetaan vakavasti sairaita potilaita, joiden tila saattaa äkillisesti
heikentyä. Näiden hätätilanteiden hoitamiseen on kehitetty erilaisia ensihoitotiimejä. Tiimien tavoitteena on puuttua potilaan tilan heikentymiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kaikissa sairaaloissa toimintaa ei kuitenkaan
ole järjestetty, jolloin yksi toimintatapa hätätilanteessa on hälyttää paikalle ambulanssi.
Tässä artikkeliopinnäytetyössä tarkasteltiin vuosien 2017–2021 aikaisia Varsinais-Suomen sairaaloihin hälytettyjä kiireellisiä ensihoitotehtäviä. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, mistä syistä ambulanssi hälytetään sairaalaan ja
mitä tehtävällä sekä sen jälkeen tapahtuu. Tavoitteena oli tuottaa aiheesta
uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää sairaalan sisäisten ensihoitotiimien ja toimintatapojen muodostamisessa.
Retrospektiivisen rekisteritutkimuksen aineisto kerättiin Tyks kantasairaalaan
ja Turun kaupunginsairaalaan hälytettyjen kiireellisten tehtävien ensihoitokertomuksista sekä potilastietojärjestelmästä. Tutkimukseen sisällytettiin 138 tehtävää. Kerätty aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Yleisimpiä hätäpuhelun soiton syitä olivat elottomuus 26 % (n = 36) ja alentunut tajunnantaso 19 % (n = 26). Potilaista 18 % oli sairaalan henkilökunnan
jäseniä. 69 % (n = 95) tehtävistä päättyi potilaan kuljettamiseen päivystykseen, joista 46 % (n = 44) siirtyi päivystyksen jälkeen jatkohoitoon. Tutkimus
osoitti, että hätätilanteen sattuessa sairaalan sisällä osataan aloittaa tarvittavia
hoitotoimenpiteitä myös ensihoitotiimin puuttuessa. Ensihoitopalvelulla on kuitenkin rooli hätätilanteiden hoidossa sairaaloissa, joissa ei ole omaa ensihoitotiimiä.
heikentyä. Näiden hätätilanteiden hoitamiseen on kehitetty erilaisia ensihoitotiimejä. Tiimien tavoitteena on puuttua potilaan tilan heikentymiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kaikissa sairaaloissa toimintaa ei kuitenkaan
ole järjestetty, jolloin yksi toimintatapa hätätilanteessa on hälyttää paikalle ambulanssi.
Tässä artikkeliopinnäytetyössä tarkasteltiin vuosien 2017–2021 aikaisia Varsinais-Suomen sairaaloihin hälytettyjä kiireellisiä ensihoitotehtäviä. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, mistä syistä ambulanssi hälytetään sairaalaan ja
mitä tehtävällä sekä sen jälkeen tapahtuu. Tavoitteena oli tuottaa aiheesta
uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää sairaalan sisäisten ensihoitotiimien ja toimintatapojen muodostamisessa.
Retrospektiivisen rekisteritutkimuksen aineisto kerättiin Tyks kantasairaalaan
ja Turun kaupunginsairaalaan hälytettyjen kiireellisten tehtävien ensihoitokertomuksista sekä potilastietojärjestelmästä. Tutkimukseen sisällytettiin 138 tehtävää. Kerätty aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Yleisimpiä hätäpuhelun soiton syitä olivat elottomuus 26 % (n = 36) ja alentunut tajunnantaso 19 % (n = 26). Potilaista 18 % oli sairaalan henkilökunnan
jäseniä. 69 % (n = 95) tehtävistä päättyi potilaan kuljettamiseen päivystykseen, joista 46 % (n = 44) siirtyi päivystyksen jälkeen jatkohoitoon. Tutkimus
osoitti, että hätätilanteen sattuessa sairaalan sisällä osataan aloittaa tarvittavia
hoitotoimenpiteitä myös ensihoitotiimin puuttuessa. Ensihoitopalvelulla on kuitenkin rooli hätätilanteiden hoidossa sairaaloissa, joissa ei ole omaa ensihoitotiimiä.